Hyvä paha kaivos Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen.

Tällä on hyvä aloittaa. Inspiraationa toimi Luonnontieteilijä- lehden juttusarja, jossa muutama kuukausi sitten otettiin kantaa juurikin otsikonmukaisesti kaivosalan tulevaisuudennäkymiin Suomessa:

http://www.luonnontieteilijalehti.fi/artikkelit/2012/2/Kaivosalan_tulevaisuus

Jutussa oli kokonaisuudessaan aivan liikaakin asiaa, joten näin aluksi keskitytään vain muutamiin pointteihin tuossa jutussa.

“Nykyisin Suomessa on 47 toimivaa kaivosta. Suunnitteilla on 43 uutta kaivosta.”

“Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi määrän kasvavan 5000 työntekijään vuoteen 2014 mennessä.”

“Kaivosalan uusimman toimialaraportin mukaan näiden hankkeiden investoinnit olisivat yli 1,3 miljardia euroa.”

Näillä hyvinkin kansantaloudellisilla ja jopa hieman kapitalistisilla argumenteillahan kaivosteollisuuden tukeminen Suomessa olisi mitä järkevintä. Jos asiaa tarkasteltaisiin kapeasta näkökulmasta, niin tämähän olisi kaivosalan tulevaisuus. Merkittävä kasvun aika Suomessa on edessä. Mutta ovatko näillä argumenteilla kaivosteollisuutta puoltavat poliittiset päättäjämme valmiita tähän kasvuun? Ymmärtävätkö he todella, mitä tämä kasvu merkitsee? Minkälaista panostusta tämä kasvu vaatii yhteiskunnaltamme?

Kaikessa neroudessaan Markku Sunimento huomauttaa myös kaivostoimintaan liittyvistä haasteista. Sunimento itse käyttää sanamuotoa “ongelma”, mutta mielestäni kyse on kuitenkin haasteista. Haasteista, jotka ovat ratkaistavissa.

“Kaivosten ympäristövaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin vesistöihin ja ilmaan. Jätteistä merkittävin on vesi.”

Tässä en ole Sunimenton kanssa täysin samaa mieltä, koska jäteasiat määrittyvät voimakkaasti louhinta- ja rikastusprosessin mukaan, ja vaikka esimerkiksi kaivosteollisuuden tuottamiin kiinteisiin jätteisiin on toistaiseksi kiinnitetty hyvin vähän huomiota, tulevat ne olemaan polttopisteessä tulevaisuudessa. Tätä aihetta käsittelemme myöhemmin.

Teknologia on se työkalu, jolla näihin haasteisiin vastataan. Tuota teknologiaa eivät kehitä niinkään kaivosyhtiöt, vaan muun muassa kaivosteollisuuteen ja vesienkäsittelyyn erikoistuneet teknologiatoimittajat. Näihin kuuluvat esimerkiksi suomalaisten korvaan tutuilta kuulostavat Outotec, Metso ja Kemira. Näiden teknologiatoimittajien elintärkeä yhteistyökumppani ovat yliopistot. Yliopistot tuottavat merkittävän määrän tietoa, joiden pohjalta näitä uusia teknologioita kehitetään. Yleisesti ottaen tuon tiedon tuottaminen on hidasta. Kärjistäen: mitä enemmän rahaa tähän työhön myönnetään, sitä useampi ihminen voidaan osoittaa tämän tärkeän työn tekoon ja sitä nopeammin tulokset syntyvät.

Yliopistoja ja yrityksiä tukeva Tekes (valtion rahoittama) on vuonna 2011 käynnistänyt Green Mining- ohjelman. Ohjelmasta myönnetään rahoitusta hankkeille, joilla tähdätään kaivosten ympäristöhaittojen lieventämiseen. Uusi haku on käynnissä taas tänä syksynä. Menisiköhän hakemus tänä vuonna läpi..?

Summa summarum: Suomen kaivosteollisuudella on huima potentiaali. Kestävän kehityksen vuoksi ehkä joka taholla olisi kuitenkin pienen asennetarkistuksen paikka. Luovat ratkaisut saadaan aikaiseksi yhdessä!

About The Author

Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen. Blogissa esitetyt mielipiteet ovat puhtaasti henkilökohtaisia, eivätkä edusta millään lailla kirjoittajan kasvattiyliopiston näkemyksiä

5 Comments

  1. Teuvo Vehkalahti 25.7.2012 at 12:18

    Teuvon kuvat Noormarkusta kävi täällä ja toivottaa hyvää kesän jatkoa.
    http://www.ttvehkalahti.blogspot.com

  2. Noora 26.7.2012 at 14:19

    Mielenkiinnolla odottaen jatkopostauksia!

    • Riina Salmimies 27.7.2012 at 08:32

      Kiitos, Noora! Mielessä on miljoona aihetta jo nyt ja tarkoituksena päivittää blogia vähintään kerran viikossa. Sinusta inspiroituneena voisinkin päivittää taas tänään!

  3. Riina Salmimies 27.7.2012 at 08:31

    Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

Leave A Response