Hyvä paha kaivos Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen.

Tekniikkaa ja taloutta

Virallinen päätös tulee postissa, mutta hehkutan jo hieman ennenaikaisesti, että Tekes on ilmoittanut rahoittavansa rikastushiekkojen käsittelyä koskevaa projektiamme Green Mining- ohjelmasta. Wuhuu! En voi odottaa, että päästään tahkoamaan tuloksia tuohon kyseiseen projektiin. Odotan myös innolla, että Tekes julkaisee muut rahoitusta saaneet projektit. Niiden suuntimia on myös aina mielenkiintoista lukea.

Tällä kertaa kirjoitus kumpuaa eräästä keskustelunaiheesta, joka ajoittain nousi esille hakemustamme kirjoitettaessa ja viilailtaessa. Jos akatemiassa sitten kehitettäisiin menetelmiä rikastushiekkojen käsittelyyn, pitäisikö kaivosten ottaa ne automaattisesti käyttöön? Intuitiivisesti vastaisin: ei tietenkään. Uusien menetelmien ja teknologioiden käyttöönotto vaatii kilpailukykyisyyttä. Kilpailukykyisyys sitten minulle tarkoittaa teknisen kilpailukyvyn lisäksi tietysti myös taloudellista kilpailukykyä. Jos uusien teknologioiden käyttöönotto tekee itse rikastusprosessista kannattamattoman, ei teknologia ole kilpailukykyinen. Kaivostoiminta on myös bisnestä ja bisneksen pitää olla kannattavaa.

Rikastushiekka on käytännössä jätettä, jota rikastustoiminta tuottaa. Arvokomponenttien talteenotto jätteestä on haastavaa, sillä jätteen tulisi sisältää jotakin niin arvokasta, että sen talteenotto on taloudellisesti kannattavaa, tavalla tai toisella. Jätteen säilytyksen kustannuksilla spekuloidaan jatkuvasti; tuleeko jätteen varastointi esim. jätealueille joskus niin kalliiksi, että jätettä ei voi jättää käsittelemättä? Nousevatko kaatopaikkakustannukset? Myönnetäänkö jätealueille enää tulevaisuudessa lupia? Toiset uskovat tähän toimintaympäristön ohjaavaan vaikutukseen, toiset eivät. Vain aika näyttää, kuinka käy. Kun maailmassa toimitaan yhä ohuempien resurssien ja köyhtyvien malmiesiintymien ehdoilla, myös jätteet alkavat näyttää houkuttelevilta resursseilta. A waste today, a resource tomorrow?

PS. Uusimmasta Tekniikka&Taloudesta (01/2013) voi lukea lyhyesti väitöstyöstäni liittyen rautamalmin rikastuksessa käytettäviin kiekkosuodattimiin.

About The Author

Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen. Blogissa esitetyt mielipiteet ovat puhtaasti henkilökohtaisia, eivätkä edusta millään lailla kirjoittajan kasvattiyliopiston näkemyksiä

2 Comments

  1. Noora 16.1.2013 at 13:34

    Onnea:)

    • Riina Salmimies 22.1.2013 at 10:38

      Kiitos paljon, Noora! Nyt sitten aletaan tahkoamaan Green Mining- projektia.

Leave A Response