Hyvä paha kaivos Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen.

Media uutisoi vastikään Laivan kultakaivoksen omistavan Nordic Minesin olevan pahoissa talousvaikeuksissa ja yrityksen hakevan saneeraukseen (http://www.hs.fi/talous/a1373247216237). Eräs tuttavani kyseli Facebookissa, tiesinkö yhtiön olevan vaikeuksissa. Kaivoksen tuotantovaikeuksistahan on uutisoitu jo aiemmin. Lisäksi Laivan kaivos on ollut uutisissa jätevesiasioidensa tiimoilta: kaivokselle myönnettiin lupa laskea jätevesiä mereen. Sivuun kaivoksen saama mediajulkisuus, tuotantovaikeudet yhdessä Helsingin Sanomien artikkelissakin mainitun kullan hinnan laskun myötä vaikuttavat väkisinkin kultakaivoksen tuottavuuteen, joten talousvaikeudet eivät liene kovin yllättäviä.

Kun puhutaan hinnan laskusta, niin ensimmäisenä tietysti tulee mieleen seuraava: millä kullan hinnalla kultakaivos yleensä tulee kannattamattomaksi? Tämähän ei tietenkään ole yksiselitteinen kysymys, koska jokainen kaivos on käsiteltävä tapauskohtaisesti, sillä niiden kustannusrakenne on erilainen. Karmeaa talousjargonia! Mutta herra Killian Charles on esittänyt näkemyksiään juuri tästä kyseisestä asiasta (http://goldnews.bullionvault.com/gold-mining-042320132). Miten arvioida yksittäisten projektien kannattavuutta sijoittajan näkökulmasta? Teksti on englanniksi ja aika pitkä, mutta kiinnostuneet voivat sen silti lukea. Pörssiyhtiönä tietysti lienee kannattavaa esittää korkeilla kullan maailmanmarkkinahinnoilla kaivoksen tuottavuus, sillä tämä houkuttelee sijoittajia, mutta Charles on samoilla linjoilla tämän blogin kanssa: kannattavuutta kannattaisi arvioida laskemalla pienintä mahdollista kullan hintaa, jolla kaivos on kannattava. Mitä alempi tämä hinta on, sitä parempi. Perinteistä herkkyysanalyysia.

Tässä kohtaa tietysti herää seuraava kysymys: kuinka monen kultaprojektin kohdalla varaudutaan merkittävään maailmanmarkkinahinnan laskuun? Toisaalta, kuinka monta kultakaivosta on perustettu nojaten korkeisiin maailmanmarkkinahintoihin? Tämä kysymys lienee olennainen, kun haetaan vastausta siihen, kuinka monen kultakaivoksen edessä on sama tilanne kuin Laivalla nyt.

Kannattavuuslaskelmia ja raportteja uudemmista kaivoshankkeista löytyy yleensä aika kivuttomasti. Esim. Laivan tapauksessa alustavat kannattavuuslaskelmat on tehty vuonna 2008 maailmanmarkkinahinnalla 945 USD/unssi, joka siis on alhaisempi kuin nykyinen hinta (noin 1280 USD/unssi). Laiva vain ei liene tässä kohtaa hyvä esimerkki, koska tuotantovaikeudet vääristävät kannattavuutta. Kannattavuusarvio on tehty jatkuvan tuotannon ja tietyn kultapitoisuuden perusteella. Jos tämä ei toteudu, eivät myöskään arvioidut tuotot toteudu ja nettokassavirrat eivät vastaa alustavia arvioita.

Nyt joka tapauksessa mielenkiinnolla odotan, ostaako jokin toinen kaivosyhtiö Laivan kaivoksen. Millaistahan olisi olla kaivoksen omistaja? Kirjoittaisikohan Pekka Perä kirjan “Harkitsetko ostavasi kaivoksen? – Älä.”?

About The Author

Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen. Blogissa esitetyt mielipiteet ovat puhtaasti henkilökohtaisia, eivätkä edusta millään lailla kirjoittajan kasvattiyliopiston näkemyksiä

Leave A Response