Hyvä paha kaivos Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen.

Korjauksia kaivoslakiin?

Tuttavani passasi minulle hyvän linkin muutama päivä sitten. Kirjoituksessaan Osmo Soininvaara jakaa näkemyksiään kaivoslaista (http://www.soininvaara.fi/2013/09/11/kaivoslain-korjaamisella-on-kiire/). Soininvaaralla on toki hyviä pointteja kirjoituksessaan, mutta lisätäänpä uusi näkökulma tuon asiasisällön innoittamana.

Kyllä, metallien hinnannousua odotellessa on pistetty olemassa olevia kaivoksia kiinni. Tätähän siis Suomessa ei ole tapahtunut, mutta on maailmalla jopa yleistä. Kaivostoiminta on bisnestä samalla lailla kuin mikä tahansa muukin niin kauan kuin yksityiset yritykset sitä harjoittavat. Ovathan monet matkailuun liittyvätkin yritykset auki kausiluontoisesti.

Termit mennevät nyt hieman sekaisin, koska vanha ja uusi kaivoslaki elänevät jonkin aikaa päällekäin, mutta olettaisin, että Soininvaara tarkoittaa valtauksilla nykyisessä kaivoslaissa mainittuja varauksia ja niitä seuraavia malminetsintälupia. Varauksen voi tehdä malminetsintäluvan hakemiseen ja tutkimussuunnitelman laatimiseen meneväksi ajaksi ja varaus raukeaa määräajan loppuessa. Uudessa kaivoslaissa määräajaksi mainitaan 24 kk. Tätä seuraavalla malminetsintäluvalla on myös määräaika. Tämä on lain mukaan enintään 4 v, johon kuitenkin voi hakea lisäaikaa. Aiemmassa kaivoslaissa valtaus vastasi jotakuinkin nykyistä malminetsintälupaa ja varauksen tarkoitus lienee jotakuinkin sama. Valtaus tai malminetsintälupa eivät vielä ole lupa kaivostoimintaan, joten sen tekijällä ei kai tarvitsekaan olla edellytyksiä kaivostoimintaan. Koska valtaus itsessään ei ole kaivoslupa se ei anna oikeutta kaivostoimintaan, kuten Soininvaara kirjoittaa. Nuo määräajat on varmaankin alunperin ajateltu positiivisena asiana, sillä lupaprosessit ovat raskaita ja aikaavieviä ja itse tutkimukset ja kartoitukset jopa vielä pidempiä prosesseja. Jos niitä joku häikäilemättömästi käyttää hyväkseen, niin tarkoittaako se, että kaikki toimivat niin? Onko meillä muuta kuin mututuntuma, jolla arvioimme, kuinka moni kaivosyhtiö tai lupien hakija toimii rehellisesti ja kuinka moni jonkinlainen ketunhäntä kainalossa?

Kahden elinkeinon ollessa ristiriidassa, kaivostoiminta voittaa aina? Jos asia olisi näin yksinkertainen, miksi kaivosyhtiöt tehdessään ympäristövaikutusarviointeja ottaisivat huomioon esimerkiksi porojen liikkumisen? Ehkä koska fiksuun bisnekseen ei kuulu lain täyttäminen vain juuri ja juuri, vaan kaivostoiminnankin ympärillä yhteiskunnan hyväksyntä on tärkeää. Riskinä on, että kaivosyhtiö vetäytyy pois ja jättää ympäristöpommin jälkeensä? Eivätkö ne siellä Talvivaarassakin yritä korjata asioita? Miksei kaivosyhtiö vetäytynyt ja jättänyt tilannetta vakuuksien varaan, vaikka tilanteen korjaamisen aiheuttamat massiiviset kustannukset varmasti tiedettiin? Koska ihan samat ihmiset siellä aidan toisellakin puolella tekevät töitä. Eivät siellä tee töitä toisista piittaamattomat, ahneet ja inhottavat riistäjät.

Maksuista keskustelu lienee pelkkää pilkkujen viilausta niin kauan kuin kaivostoiminnasta maalaillaan seuraavaa turkistarhausnäytelmää. Pois poteroista ja tekemään asioita yhdessä!

About The Author

Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen. Blogissa esitetyt mielipiteet ovat puhtaasti henkilökohtaisia, eivätkä edusta millään lailla kirjoittajan kasvattiyliopiston näkemyksiä

Leave A Response