Hyvä paha kaivos Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen.

Blogi on siirtynyt uudelle alustalle WordPressiin ja uuteen alustaan tutustuminen on ottanut hieman aikaa. Toki myös inspiraatio antaa joskus odottaa itseään.

Sain kollegoiden kanssa iloisen sähköpostin viime viikolla. Venäläisen yliopiston tutkijat olivat törmänneet tietoihin eräästä projektistamme ja toivovat yhteistyötä kanssamme. Tuo kyseinen projekti on käynnissä oleva Tekes Green Mining- projektimme TREWA. Venäläisellä kumppanilla on pitkä kokemus kaivannaisteollisuuden tutkimusaiheista ja toivonkin tämän yhteydenoton johtavan yhteistyöhön ennen pitkää. Yhteistyö venäläisten kanssa herättää minussa ristiriitaisia tuntemuksia. Toisaalta, haluan ehdottomasti yhteistyöhön, koska Venäjällä on paljon kaivostoimintaa, mittavat luonnonvarat ja ymmärtääkseni heillä on hyvin pitkät perinteet kaivannaisalan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Ja mitä makeimmat kivikokoelmat! Kaikki pelkkää plussaa. Toisaalta kuitenkin olen ymmärtänyt, että toimintaympäristö Venäjällä on hyvin haastava ja esimerkiksi kansainvälisten yhtiöiden on vaikea aloittaa liiketoimintaa Venäjällä. Viime vuoden loppupuolella Fennoscandian Exploration and Mining- tapahtumassa käytiin jopa hieman kiivasta keskustelua liittyen kansainvälisten kaivosyhtiöiden mahdollisuuksiin, tai pikemminkin niiden puutteeseen, Venäjällä. Sivuun nämä ennakkokäsitykset, jotka olen muodostanut täysin perustuen kokeneempien puheisiin. Haluaisin kovasti seurata venäläisten tekemää tutkimusta, mutta he julkaisevat paljon oman maansa sisällä omalla kielellään enkä vielä toistaiseksi ainakaan itse puhu venäjää. Tästä johtuen en ole kovin perehtynyt yliopistoissa tehtävään työhön. Onneksi kumppani oli kuitenkin niin kohtelias, että he toimittivat listan nykyisistä tutkimusaiheistaan ja erillisiä tiedostoja aiheiden sisällöstä. Olin erittäin kiinnostunut heidän harvinaisten maametallien talteen liittyvistä aiheistaan!

Saamme kuitenkin todennäköisesti vieraita piakkoin. Olen aiemminkin käynyt keskusteluja venäläisten edustajien kanssa tulkin välityksellä ja hyvin sekin sujui. Mikäli jokin yhteinen sävel löydetään ja yhteistyötä halutaan viedä eteenpäin, seuraavana askeleena onkin sitten miettiä sitä kuuluisaa rahoitusta. Koska Suomi on ainutlaatuisessa maantieteellisessä asemassa Venäjän suhteen, toivoisinkin, että mahdollisia rahoituslähteitä tällaiselle yhteistyölle olisi ehkä hieman enemmän tarjolla. Yhteiset hankkeet toimivat sillanrakentajina. Jos jollain on vinkkejä liittyen rahoitusmahdollisuuksiin Venäjä-yhteistyön tiimoilta, tänne saa vinkata!

Kokonaisuudessaan kaivannaiskentässä tapahtuu mielenkiintoista kansainvälistä liikehdintää. Siinä missä kaivosyhtiöt ja suurimmat teknologiatoimittat ovat jo pidempään olleet aidosti kansainvälisiä yrityksiä, aiempaa voimakkaampaa kansainvälistymistä tapahtuu selkeästi myös muilla rintamilla: koulutus, lainsäädäntö ja yhteiskunnat, tutkimusohjelmat. Mainiota!

Vaan voihan Venäjä, taidan kohta tarvita kulttuurikoulutusta. Intohimoinen jääkiekon seuranta, viime keväänä yhdessä venäläisten kanssa istuttu MM-kiekko-ottelu ja Jokereiden siirtyminen KHL:ään ei tainne riittää?

About The Author

Kaivosteollisuuden syvästi kutsumuksekseen tunteva Lappeenrannan teknillisen yliopiston kasvatti ottaa kantaa Suomen kaivosteollisuuden kehitykseen. Blogissa esitetyt mielipiteet ovat puhtaasti henkilökohtaisia, eivätkä edusta millään lailla kirjoittajan kasvattiyliopiston näkemyksiä

Leave A Response