Kirsimarja Blomqvist Thoughts from The Journey – Mietteitä matkalta

Digitaalisuus ja luottamus yhdistää yksilöt ja tehtävät = uutta yritteliäisyyttä ja liiketoimintaa

Työn tulevaisuudesta on puhuttu paljon. Millaisia työn tekemisen ja tarjoamisen malleja ihmiset kytkevät digitaaliset alustat mahdollistavat? Valitsisinko työtehtävät silloin kun haluan? Erikoistuisinko ja myisinkö osaamistani valitsemaani hintaan?

Onko tällainen malli elitistinen, vai sopiiko se erilaisille työntekijöille ja työnantajille? Syntyykö tässä vapaa, työtehtävät ja –ajat valitsevat joutilas luokka vai sinnitteleviä silpputyöntekijöitä, autonsa ja kotinsa taloudellisesta pakosta jakavia ihmisiä?

Case TaskRabbit hoitaa ne tehtäväsi mitä et ehdi itse

Kuuntelin toukokuussa TaskRabbitin Leah Busquen alustusta Stanfordin yrittäjyysohjelmassa: http://ecorner.stanford.edu/authorMaterialInfo.html?mid=3302 IBM:llä ohjelmointitiimin vetäjänä työskennellyt Leah sai yritysidean tarvitessaan apua koiransa huoltamiseen. TaskRabbitin työntekijät on perehdytetty työhön ja heidän taustansa on tarkastettu. Työtehtävät, työnteon motiivit ja työn määrä vaihtelevat tekijöiden mukaan: https://www.taskrabbit.com/become-a-taskrabbit.

TaskRabbittin välittämät työtehtävät voivat olla esimerkiksi kotitaloustöitä, suunnittelutyötä tai tekstin käännöstyötä. Työntekijät valitsevat tehtävät ja asiakkaat maksavat tehdystä työstä TaskRabbitin kautta. Niin työntekijät kuin työnantajat antavat työstä palautetta. https://www.taskrabbit.com/

TaskRabbit työllistää 20.000 ihmistä, joista noin 10% tekee työtä täyspäiväisesti.  Leah Busque on myös roolimalli matematiikkaa ja ohjelmointia opiskeleville tytöille ja yrittäjä jota on kiitetty uudenlaisen työn tekemisen mahdollistamisesta:

http://venturebeat.com/2011/11/02/taskrabbit/?source=business-insider

http://video.foxbusiness.com/v/3453462181001/cashing-in-on-americas-chores/#sp=show-clips

Case Laundrii pesee pyykit

Koulupudokas ja uudelleen opiskelut käynnistäneen UC Davisin opiskelija Ryan DeForestin Laundrii on keskittynyt pyykinpesuun tarjoamalla 10 dollarilla koneellisen pestyä, kuivattua ja taiteltua pyykkiä.  https://laundrii.com/ Tapasin sympaattisen Ryanin Startup Startup messuilla toukokuussa Redwood Cityssä Kaliforniassa. Pyykkiä pesettävä asiakas vie pyykit valitsemansa pyykinpesijän kotiportaille ja saa Laundriilta tiedon koska voi hakea ne.

Case BlaBlaCar jakaa pitkän matkan bensakustannukset

Ranskalainen BlaBlaCar kytkee kaupungista toiseen matkustavat ja kyydin tarvitsevat ja ottaa 10% välityspalkkion. Frédéric Mazzellan ja BlaBlaCarin sitkeiden perustajien idea lähti lentoon 10 vuoden kehittelyn jälkeen. Yritys sai heinäkuun alussa 100 miljoonaa riskirahaa ja on laajentunut 12 maahan. Palvelua  on käyttänyt jo 8 miljoonaa ihmistä, joista säännöllisiä asiakkaita on yli 300.000.

http://www.blablacar.com/

http://techcrunch.com/2014/07/01/blablacar-raises-a-massive-100-million-round-to-create-a-global-ride-sharing-network/

Kaikille näille yrityksille yhteistä on jonkinasteinen sosiaalinen yrittäjyys. He haluavat lisätä yhteisöllisyyttä, helpottaa ihmisten elämää ja/tai tarjota työtä. Ainakin osa TaskRabbiteista myös kokee työnsä yhteisöllisenä ihmisten auttamisena. Leahin tavoin myös Ryan iloitsee myös siitä, että voi tarjota osa-aikatyötä monille, jotka eivät muuten olisi mukana työelämässä.

Luottamus lisää transaktioiden tehokkuutta

Ollakseen kannattavaa tällaisen palveluja tarjoavien ja palveluja käyttävien yksilöiden kytkeytymisen täytyy olla tehokasta. Digitaalisen tehtäväkohtaisen markkinan toimivuuteen vaikuttaa asiakaslähtöisyyden ja teknisen alustan helppokäyttöisyyden lisäksi lainsäädäntö ja erityisesti luottamus. Etsinnästä, neuvottelemista, sopimisesta, valvomisesta ja ongelmien ratkaisusta syntyvät transaktiokustannukset on pystyttävä minimoimaan. Niin työntekijöiden kuin asiakkaiden on luotettava sekä palveluun että toisiinsa.

Tarvittava luottamus riippuu sekä tehtävän suorittajasta että tilaajasta sekä itse tehtävän ja siihen sisältyvän riskin luonteesta.  Luottamusta voidaan rakentaa sosiaalisen yhteisön välittämän maineen, suositusten, arvioiden, moderaattorin luotettavuuden, ja läpinäkyvyyden välityksellä. TaskRabbit arvioi niin toimittajan kuin asiakkaan luotettavuuden jokaisen transaktion jälkeen ja TaskRabbitiksi pääseminen edellyttää taustaselvitystä. BlaBlaCarin perustajat jakavat kokemuksiaan luottamuksen roolista niin Internet-sivuillaan kuin TED-puheessa.

http://www.betrustman.com/#about-trustman

http://www.blablacar.com/trust-safety-insurance

https://www.taskrabbit.com/trust-and-safety

Uusliberalismia ja/vai kestävää taloutta?

TaskRabbitin, vuokra-asunnon välittäjä Airbnb ja taksikyytien välittäjä Ûberin tapaiset yksityiset tarjoajat ja käyttäjät yhdistävät digitaaliset liiketoimintamallit ovat syntyneet Yhdysvalloissa, missä monet julkisen sektorin palvelut toimivat heikosti, tai ihmiset eivät luota niihin. Niitä voidaan pitää uusliberalistien toiveajatteluna täydellisesti toimivista markkinoista, missä ei tarvita verorahoilla tuotettuja palveluita tai valtiollista säätelyä. Tosin digitaalisten alustojen mahdollistamaa jakamistaloutta ja vaihdantaa kannattavat myös ne, jotka eivät usko kapitalismiin tai rahaan. Yhteiskäyttöisiä palveluita kehitetään, markkinoidaan ja käytetään kestävän talouden ja vihreämmän tulevaisuuden nimissä.

Digitaalisuus haastaa regulaation ja lainsäädännön

Miten käy asiantuntemustaan digitaalisen alustan kautta myyvän yksilön sosiaaliturvalle ja eläkkeelle?  Kehittävätkö yritykset itse liiketoiminnan turvallisuutta ja kestävyyttä tukevia mekanismeja?  Mitä valtion tai globaalissa ja virtuaalisessa maailmassa yhä enemmän yli kansalliset rajat ylittävien regulaattoreiden on tehtävä suojellakseen kansalaisiaan ja mahdollistaakseen samalla innovaatiot, liiketoiminnan ja taloudelliseen toimintaan perustuvan hyvinvoinnin? Se haastaa myös tilastointiin perustuvan informaation taloudellisesta yritteliäisyydestä ja työstä.

Digitaalinen liiketoiminta voi lisätä yritteliäisyyttä

Digitaaliset, yksilöt kytkevät liiketoimintamallit laskevat liiketoiminnan perustamiskustannuksia. Periaatteessa kenestä tahansa voi tulla yrittäjä hyvin vähäisellä taloudellisella riskillä. Perinteisesti olemme kytkeneet yrittäjyyteen riskinottamisen, mutta suomalainen kulttuuri ei ole suuresti kannustanut yrittäjyyteen ja riskinottamiseen. Ehkä digitaaliset liiketoimintamallit harjaannuttavat suomalaiset yritteliäisyyteen? Entä jos digitaalisella alustalla design-palveluita, Tiffany-lasi-ikkunoita, vakuutusten kilpailutusta tai autonrenkaiden vaihtoa kokeileva yrittäjänalku työllistää idean pyöriessä itsensä lisäksi myös muita työntekijöitä?

Digitaalisten liiketoimintamallien luottamuksesta suomalainen kilpailuetu?

Suomi on ollut perinteisesti korkean luottamuksen maa, missä ihmiset ovat luottaneet instituutioihin, infrastruktuuriin ja toisiinsa. Institutionaalinen luottamus on Suomelle suhteellinen kilpailuetu, miten säilyttää se globaalissa kilpailussa? Murentavatko yksilöiden ja palvelutarjoajien maineeseen perustuvat liiketoimintamallit institutionaalista luottamusta?

Toimisiko arkkipiispa Mikko Heikan (SK 25-26, 2014) kuvaama kulttuurissamme oleva lainkuuliaisuus ja eettisyys hyvänä pohjana digitaalisten palveluiden luomisessa?  Koska luottamus on liiketoiminnan ytimessä ja säätely sekä lainsäädäntö laahaavat teknologista kehitystä jäljellä, vaatii kestävä liiketoiminta yrittäjiltä ja yrityksiltä eettistä ajattelua. Yhdysvaltoihin verrattuna Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö toimii monella sektorilla erinomaisesti mm. digitaalisen turvallisuuden osalta. Suomella on myös hyvä maine luotettavana yhteiskuntana, minkä instituutioihin luotetaan.

Digitaaliset liiketoimintamallit, yrittäjyys ja yhä enemmän myös asiakkuus edellyttävät luottamusta. Tällä hetkellä toimittajat ja asiakkaat osoittavat identiteettinsä esim. LinkedIn tai Facebook profiilien kautta, mutta parempia keinoja etsitään jatkuvasti. Myös itse luottamuksen rakentamiseen liittyvä sosio-tekninen osaaminen digitaalisessa liiketoiminnassa tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Digitaaliset jakamistalouteen ja yksilöiden kytkemiseen perustuvat liiketoimintamallit voivat olla paikallisia tai virtuaalisia, aikaan ja paikkaan sitoutumattomia. Miten Suomi ja suomalaiset voivat hyötyä näistä mahdollisuuksista? Miten hyödyntää institutionaalinen korkea luottamus ja samanaikaisesti mahdollistaa yksittäisten ihmisten yritteliäisyys ja aktiiviset luottamusverkostot? Pienen, ja suhteellisen ketterän Suomen kannattaisi olla etunenässä kokeilemassa digitaalisia liiketoimintamalleja ja kehittämässä aktiivisesti lainsäädäntöä ja regulaatiota siten, että säilytämme vahvuutemme ja kannustamme yritteliäisyyteen.

 

 

About The Author

Professor for Knowledge management, Vice rector (International affairs) at LUT. Interested in new ideas, knowledge co-creation, innovation, networks and trust.

Leave A Response