Kirsimarja Blomqvist Thoughts from The Journey – Mietteitä matkalta

Johdetaanko teillä sosiaalista pääomaa?

Opetan työssäkäyviä aikuisopiskelijoita ja kysyn luennoillani, kuinka monen organisaatiossa sosiaalista pääomaa johdetaan tietoisesti. Yleensä nousee vain muutamia käsiä.

Tutussa työporukassa on helppo olla

Pitkään yhdessä työskennelleet tuntevat toistensa vahvuudet ja heikkoudet. Ihmiset tukevat toisiaan, tietoa vaihdetaan jouhevasti ja työhön keskittyminen on sujuvaa. Energiaa ei kulu toisten toimintatapojen opetteluun, eikä yhteistyön pelisäännöistä sopimiseen. Parhaimmillaan ihmiset luottavat toistensa ammattitaitoon ja hyväntahtoisuuteen. On myös helppo ymmärtää toista, ja haastavatkin työtehtävät sujuvat hyvin.

Harvoin kaikki viisaus ja uudet ideat asuu yhdessä ryhmässä

Ryhmän yhtenäisyydestä uhkaa tulla sen heikkous. Samanmielisyys helpottaa nykyisten tehtävien suorittamista, mutta tutuista aineksista ei synny helposti kokonaan uusia ideoita. Ajan myötä ryhmän sisällä vaihtuva tieto ja ajatukset alkavat yhdenmukaistua. Harva ryhmä tuottaa yksin organisaation palvelut ja tuotteet, yhä useammin monimutkaisten palvelukokonaisuuksien tuottamiseksi tarvitaan yksikkörajat ylittävää yhteistyötä.

Työporukan ympärille kasvaa näkymätön raja, mikä erottaa ryhmän muista

Samoissa kokouksissa ja kahvipöydissä istuvista tulee ajan myötä samanmielisten seurue, minkä voi olla vaikea hyväksyä ulkopuolelta tulevia ideoita. Ehkä ulkopuolisten ajatukset eivät ole kovin kiinnostaviakaan: omassa hyvin toimivassa porukassa tiedetään miten työt on parasta tehdä. Ryhmän sisällä on toki sosiaalista pääomaa: ryhmäläiset luottavat toisiinsa, tietävät kuka tietää mistäkin, keneltä voi pyytää apua ja millä pelisäännöillä vastavuoroinen yhteistyö toimii. Ryhmä on yhtenäinen, mutta sen tiiviit rajat eivät läpäise uutta informaatiota, eikä ryhmä kytkeydy luontevasti muihin ryhmiin.

Heikot signaalit ympäristön muutoksesta jäävät huomaamatta

Alussa ehkä heikosti erottuvia signaaleja ympäristössä tapahtuvista muutoksista ei kuulla, eikä palavereissa esitetä eriäviä mielipiteitä. Ryhmä jää sivuun informaatiovirroista ja mahdollisuudesta uudistua. Ryhmään vaikuttavat ympäristön muutokset voivat yllättää rajuudellaan ja takamatkasta reagoinnista voi tulla kivuliasta.

Ryhmän sosiaalinen pääoma koostuu verkostosuhteista, luottamuksesta ja normeista

Sosiaalisen pääoman johtamisen näkökulmasta ryhmäläiset voivat rakentaa aktiivisesti verkostosuhteita muihin samankaltaisiin ryhmiin, esimerkiksi palveluprosessiin osallistuviin muihin tiimeihin. Verkostosuhteiden lisäksi tarvitaan luottamuksen rakentamista ja yhteisiä pelisääntöjä, jotta ryhmät ovat halukkaita jakamaan informaatiota ja resursseja. Ryhmien yhteisten kokousten ja tiedonvaihdon ohella vapaamuotoiset tapaamiset ja virkistystilaisuudet ovat tehokkaita ryhmien välisen ymmärryksen ja yhteistyön rakentajia.

Organisaation toiminnan kannalta on usein hyödyllistä kytkeytyä myös erilaisiin ryhmiin. Tehtaanjohtajan ja pääluottamusmiehen, tai tehtaanjohtajan ja ympäristöjärjestön vapaamuotoiset keskustelut ylitöistä tai ympäristöstä ovat molempien osapuolten näkökulmasta hyödyllisiä (Sosiaalisen pääoman tyyppejä).

Kyky tulla ymmärretyksi ja ymmärtää itsestä erilaisia ihmisiä ja heidän asiantuntemustaan on tietointensiivisessä verkostotaloudessa keskeistä. Tästä sosiaalisen pääoman kognitiivisesta ulottuvuudesta lisää Nahapietin ja Ghoshalin artikkelissa, mikä lienee eräs eniten siteerattu tutkimusartikkeli sosiaalisesta pääomasta.  Palaan aiheeseen myös blogissani.

Suosikkiartikkelini sosiaalisen pääoman ja tietopääoman suhteesta:

Nahapiet J. and Ghoshal S. (1998). Social Capital, Intellectual Capital, and the Organizational Advantage, Academy of Management Review 23:2, 242-266.

Iltalukemista sosiaalisen pääoman kehittämisestä kiinnostuneelle:

Cohen D. and Prusak, L. (2001). Living in a Good Company, How Social Capital Makes Organizations Work. Harvard Business School Press.

About The Author

Professor for Knowledge management, Vice rector (International affairs) at LUT. Interested in new ideas, knowledge co-creation, innovation, networks and trust.

Leave A Response