Kirsimarja Blomqvist Thoughts from The Journey – Mietteitä matkalta

Mitä ihmettä – intohimoa työelämään

Viime maanantain haastattelussa pääministeri Katainen nosti esiin suomalaisen tunneilmaston ja tiistaina ministeri Jan Vapaavuoren seminaarissa puhuttiin tunteista, jopa intohimosta. Perjantaina myös keskustan puheenjohtaja ja Juha Sipilä puhui Pressiklubissa intohimon merkityksestä työssä.

Tunteet eivät ole kuuluneet suomalaisten päätöksentekijöiden sanastoon. Meille työ on ollut vakava asia ja suomalaisessa työelämässä tunteiden näyttämistä ja tunteista puhumista on pidetty epäammattimaisena. Kansainvälisessä kanssakäymisessäkin meitä suomalaisia pidetään asiamme osaavina ja asioihin keskittyvinä, ei niinkään tunteemme näyttävinä ja ihmiskeskeisinä.

Mutta entäpä jos poliitikot ovat huomanneet tärkeän signaalin? Jos työ- ja liike-elämässä tarvitaankin aiempaa enemmän tunneosaamista?

Ihminen rekisteröi hyväntahtoisuuden ennen osaamisen arvioimista

Tunteet vaikuttavat siihen, miten ajattelemme ja käyttäydymme. Kaikkialla maailmassa vieraan ihmisen kohtaavat ihmiset kiinnittävät ensin huomiota toisen lämpöön ja hyväntahtoisuuteen, ja vasta sen jälkeen tämän kyvykkyyteen.  Evoluution näkökulmasta tässä on paljonkin järkeä: ajattele vain luolamiehiä, jotka kohtasivat vieraita metsästäjiä… Susan Fisken tutkimusryhmän mukaan myönteinen tunne ja aistimus toisen lämmöstä antavat meille tärkeää informaatiota toisten ihmisten ja ryhmien hyväntahtoisuudesta.

Myönteinen tunne kytkee erilaisia ihmisiä

Tunteet vaikuttavat yhteistyöhalukkuuteen. Erityisen tärkeä myönteinen tunne on siinä, miten arvioimme erilaisia ihmisiä. Sosiaali-psykologisen ryhmiä käsittelevän tutkimuksen mukaan myönteinen tunne saa meidät näkemään helpommin jotain yhteistä ihmisissä, jotka ovat päällisin puolin erilaisia kuin me itse.  Esimerkiksi kokouksissa, joihin osallistuu eri alan ammattilaisia erilaisista organisaatioista kokouskahvit ja ajan varaaminen rupattelulle voi hyvinkin maksaa itsensä takaisin hyvin käynnistyneen yhteistyön muodossa.

Tunteet ovat yhteydessä luovaan ajatteluun

Tunteet vaikuttavat myös kykyymme vastaanottaa ja käsitellä informaatiota. Stressaavassa tilanteessa ja kiireisenä on vaikea innostua uusista ideoista. Tunteet, uudet ideat ja luova ongelmanratkaisu liittyvät myös toisiinsa. Alice Isenin kokeellinen tutkimus osoittaa, että myönteinen tunne saa ihmiset ajattelemaan laaja-alaisemmin ja yhdistelemään asioita luovemmin. Kullakin meistä lienee kokemuksia siitä, miten saamme uusia ideoita hiihtolenkillä, suihkussa tai matkalla. Epävirallisissa tilaisuuksissa ja uudessa ympäristössä ihmiset ovat usein avoimempia keskustelemaan uusista asioista ja kehityshankkeiden työstäminen on helpompaa. Luovuus- ja organisaatiotutkija Teresa Amabilen mukaan myönteinen tunne voi myös saada erilaiset ihmiset halukkaammiksi keskustelemaan yhteisestä visiosta.  

Myönteinen tunne auttaa näkemään mahdollisuudet – kielteinen tunne puolestaan riskit

Myönteinen tunne auttaa meitä näkemään mahdollisuuksia ja kielteinen tunne puolestaan riskejä. Yrittäjyystutkijat tutkivat tunteen merkitystä myös yrittäjyydessä – missä on pohjimmiltaan kysymys juuri mahdollisuuksien näkemisestä ja niiden hyödyntämisestä. Sillä, suhtautuvatko ihmiset muutokseen mahdollisuutena vai näkevätkö siinä riskin ja pelkäävät epäonnistumista on iso merkitys monenlaisissa organisaatioissa. Yrittäjyys voidaan nähdä myös laajemmin yritteliäisyytenä, mitä tarvitaan yritysten lisäksi kaikkialla yhteiskunnassa, myös sairaaloissa, kunnissa ja vapaaehtoistoiminnassa.

Tunteet tarttuvat

Puheen lisäksi myös ilmeet ja eleet viestivät tunnetilastamme. Neuvottelukumppanin tai esimiehen myönteinen (tai kielteinen) tunnetila tarttuu helposti ja vaikuttaa toisen tunteisiin, ajatteluun ja toimintaan. Myös ihmisistä ja itse asiasta riippumattomilla tekijöillä, kuten aurinkoisella säällä ja hyvällä ruualla on havaittu olevan vaikutus ihmisten tunteisiin ja yhteistyöhalukkuuteen.

Omia tunteitaan voi jossain määrin oppia sääntelemään, mutta varsinainen tunteiden manipulointi ei kannata, sillä ihmiset ovat herkkiä havaitsemaan tunteiden aitouden.  Ehkäpä jo tunteiden vaikutuksen ymmärtäminen ajatteluun ja käyttäytymiseen on hyödyllistä monimutkaisessa, alati muuttuvassa, mutta mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa!

Winter Scene

 Kauniit talvimaisemat tekevät onnelliseksi! Junasta Lappeenranta-Helsinki tänään.

 

Muutamia lähteitä:

Amabile T. M., Barsade S.G, Mueller J.S. and Staw B.M. (2005). Affect and Creativity at Work in Adminstrative ScienceQuarterly 50, 367-403.

Baron R.A. (2008). The Role of affect in the entrepreneurial process in Academy of Management Review 33(2), 328-340.

Isen A.M., Niedenthal P.M. and Cantor N. (1992).  An Influence of positive affect on social categorization in Motivation and Emotion 16(1), 65-78.

Fiske  S.T., Cuddy A.J.C and Glick P. (2007). Universal dimensions of social cognition: warmth and competence in Trends in Cognitive Sciences 11:2, 77-83

http://www.relationalcapitalgroup.com/wp-content/uploads/2010/03/Warmth-Competence-2007.pdf

Tunteiden hienosäätöä: tunnistatko sympatian ja empatian eron?

http://youtu.be/1Evwgu369Jw

About The Author

Professor for Knowledge management, Vice rector (International affairs) at LUT. Interested in new ideas, knowledge co-creation, innovation, networks and trust.

Leave A Response