Kirsimarja Blomqvist Thoughts from The Journey – Mietteitä matkalta

Suomalaisten vahvuuksista digitaalisten tietoverkostojen johtamisosaamista

Kirsimarja Blomqvist 16.3.2014 digitaalisuus, johtaminen, kilpailuetu, kulttuuri, verkostot Comments Off on Suomalaisten vahvuuksista digitaalisten tietoverkostojen johtamisosaamista

Matkustan paljon työssäni ja vertailen suomalaisten vahvuuksia ja heikkouksia muihin kansakuntiin. Pienenä maana emme pysty kilpailemaan kiinalaisten tai intialaisten kanssa lahjakkuudesta tai luonnonvaroista. Pienestä markkina-alueesta ponnistavana ja vähäisen riskinottokyvyn ja riskirahoituksen maana emme myöskään pysty kilpailemaan USA:n innovaatioiden kaupallistamisverkostoille. Suomalaisen teollisuuden ja innovaatiosysteemin uudistumisen on rakennuttava omien vahvuuksiemme päälle.

Lähtökohtamme ja vahvuutemme ovat kovin erilaiset kuin Keski-Euroopan mailla, USA:lla tai Aasian nousevilla mailla. Meidän on turha yrittää kopioida yhdysvaltalaisia tai aasialaisia toimintatapoja ja vahvuuksia. Kilpailuedun on perustuttava uniikkiin, erilaiseen ja vaikeasti jäljiteltävään osaamiseen.

Suomalainen osaaminen on ollut pitkälti hyvässä peruskoulutuksessa, teknologiamyönteisyydessä, itsenäisessä ajattelussa ja tasavertaisessa yhteistoiminnassa. Suomi on ollut pitkään korkean luottamuspääoman maa, missä tehtiin vielä 1990-l lopulla mittavaa yhteistyötä ilman kirjallisia sopimuksia. Olemme maailman vähiten korruptoituneita maita, missä lapset kasvatetaan rehellisiksi.

Suomalainen eri osapuolet kytkevä innovaatiosysteemi ja kulttuurin lyhyt valtaetäisyys on mahdollistanut mutkattoman yhteistyön suuryritysten, kasvuyritysten, virkamiesten ja tutkijoiden kanssa. Armeijassa kohtaavat eri-ikäiset, ja erilaisista kotioloista tulevat miehet ja naiset.

Kokoomme nähden meillä on myös paljon luovaa osaamista taiteissa, tieteissä ja toimintatavoissa. Pyrkimys kohti yksinkertaisuutta ja toimivuutta sekä kokemus selviytyä vähin resurssein karuissa olosuhteissa ovat suomalaisia vahvuuksia. Olemme aina osanneet nauttia luonnonrauhasta ja hiljaisuudesta. Meillä on paljon kulttuurisia ja kokemusperäisiä vahvuuksia, mitkä uhkaavat hävitä globalisaatiossa ellemme tee niistä tietoista ja arvostettua toimintaa.

Missä voimme kehittyä maailman parhaaksi?

Aika, jolloin Suomi Oy (metsäklusteri, ICT-klusteri) kilpaili ja toimi yhteistyössä luoden maailman parhaita tuotteita paikallisena ja kotimaisena ekosysteeminä on takana. Yhä monimutkaisemmat tuotteet ja palvelut tarvitsevat monenlaista pitkälle erikoistunutta osaamista tuli se sitten Oulusta, Shanghaista tai San Josésta.  Teknologinen kehitys ja toimijoiden kytkeytyminen toisiinsa mahdollistaa sen, että tietointensiiviset tuotteet ja palvelut voidaan kehittää, tuottaa ja valmistaa siellä missä se on kilpailukykyisintä.  Nyt pelikenttä on maailmanlaajuinen, tieteellinen ja teknologinen tieto on moninkertaistunut ja digitaalisuus mahdollistaa toimijoiden välittömän kytkeytymisen yli organisatoristen ja kansallisten rajojen.

Uskon, että suomalaisilla on paljon luontaisia vahvuuksia hyödyntää uusinta teknologiaa ja johtaa tasavertaista ja mutkatonta vuorovaikutusta vaativaa tietotyötä. Mårten Mickosin helmikuista Piilaakson alustusta lainaten: johtaminen on suomalainen vahvuus. Mickos on itse hyvä esimerkki globaalissa liiketoiminnassa menestyneestä suomalaisesta yritysjohtajasta, joka on jo varhain ymmärtänyt hajautuneen tietotyön mahdollisuudet ja yrityskulttuurin merkityksen liiketoiminnalle.

Suomi on ollut teknologisen kehityksen edelläkävijä – usein jopa markkinoita edellä. Väkilukuun nähden pelaamme mielellämme virtuaalipelejä ja käytämme erilaista teknologiaa. Olemme insinöörivetoinen ja teknologiamyönteinen kansa.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa olemme kouluttaneet 2000-luvun alusta lähtien aikuisia, työn ohessa Tietojohtamiseen erikoistuvia diplomi-insinöörejä ja kauppatieteiden maistereita.  Opetuksessa olemme hyödyntäneet tutkimusta mm. virtuaalisesti toimivien tiimien ja organisaatioiden toiminnasta sekä tietointensiivisten verkostojen orkestroinnista. Suomalainen, itsenäisten ihmisten tasavertainen, mutkaton ja luottamukseen perustuva kulttuuri luo hyvän perustan teknologiavälitteisen ja verkottuneen tietotyön johtamiselle. 

Maailman tehtaassa tarvitaan maailman parasta osaamista kultakin globaaliin arvoketjuun osallistuvalta osapuolelta. Meillä voisi olla enemmänkin annettavaa  kansainvälisen ja projektimaisesti toimivan tietotyön johtamisessa. Suomessa on pitkään koulutettu maailmalla erinomaisesti menestyneitä kapellimestareita maailman orkestereille.  Tehdään sama tietointensiivisten ja teknologiavälitteisten palvelu- ja tuotanto-verkostojen johtamiselle!

About The Author

Professor for Knowledge management, Vice rector (International affairs) at LUT. Interested in new ideas, knowledge co-creation, innovation, networks and trust.

Comments are closed.