6 väittämää yliopisto-opiskelusta

Yliopisto-opisto opiskeluun liittyy paljon mielikuvia, joihin moni yliopistoon hakeva on varmasti törmännyt. Yliopistossa päntätään nenä kiinni kirjassa, vain miehet opiskelevat tekniikkaa ja se pakollinen virkamiesruotsi – kuinka siitä selviää?

Pyysimme opiskelijoitamme listaamaan kuusi väittämää ja kertomaan, pitävätkö ne paikkaansa.

Väite: Tenttiä varten tarvitsee lukea paksut oppikirjat kannesta kanteen

Väärin. LUTin kursseilla on todella monipuolista opetusta, joka mahdollistaa sen, että jokainen löytää itselleen sopivimman tavan opiskella. Monilla kursseilla suoritus arvioidaan harjoitustöiden perusteella. Harjoitustöissä kurssilla käytäviä aiheita sovelletaan käytännössä. Lisäksi kursseilla saatetaan pitää oppimispäiväkirjoja, joilla varmistetaan, että opiskelijat ymmärtävät kurssilla käydyt aiheet oikein. Kursseilla pidetään myös luentoja, jotka lähes poikkeuksetta videoidaan. Näin opiskelijat voivat katsoa ne myös jälkikäteen. Lisäksi luennoilla esitetyt diat julkaistaan opiskelijoiden nähtäviksi luentojen jälkeen. 

Yleensä kurssin alussa opiskelijoille kerrotaan erilaisista oppimismateriaaleista, jotka voivat edesauttaa oppimista. Materiaalit saattavat koostua esimerkiksi kirjoista, tieteellisistä artikkeleista tai videomateriaaleista. Usein nämä materiaalit ovat kuitenkin vaihtoehtoisia ja lähinnä syventävää oppimista varten olevia apuvälineitä. Pääosin luennoilla käydään läpi kaikki aiheet, joita mahdollisessa tentissä testataan. Paksujen oppikirjojen lukeminen alusta loppuun tenttiä varten ei ole välttämätöntä.

Väite: Kaikki kurssit ovat samanlaisia ja ne koostuvat pelkästään luennoista sekä kotitehtävistä

Väärin. Yliopistossa opiskelu ei ole pelkkää luennoilla istumista ja asioiden ulkoa pänttäämistä. Kuten edellä mainittiin, jokainen opiskelija saa halutessaan katsoa luennot tallenteena silloin kun he itse haluaa, koska läsnäolopakkoa kursseilla ei ole. Tämä mahdollistaa esimerkiksi työskentelyn opiskelun ohella.

Eri kurssien suoritustavat vaihtelevat paljon. Jollain kursseilla arvosana koostuu ainoastaan tentistä, jollain kurssilla saattaa olla jo mainittuja harjoitustöitä, viikkotehtäviä tai oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Lisäksi kursseihin – varsinkin tekniikan aloilla – voi sisältyä laboratoriotöitä sekä laboratorioharjoitusten analysoimista raportin muodossa. 

Väite: Ruotsin kieli on erittäin vaativaa yliopistossa

Väärin. Yliopistossa ruotsin kieltä on yksi pakollinen kurssi, jossa keskitytään oman alan tai suuntautumisen työelämän sanastoon ja ruotsin kielen kielioppiin. Kurssin haastavuus määräytyy lähinnä opiskelijan omien taitojen mukaan, mutta erityisen haastava kurssi ei ole.

Ruotsin kielen kurssilla tarjotaan opiskelijoille sen tasoista opetusta, että kurssista selviytyy kyllä. Pakollisen kurssin jälkeen LUTille kielten opetusta tuottava kielikeskus tarjoaa jatkokursseja ruotsin kielestä enemmän kiinnostuneille.

Väite: Yliopistossa opiskelu on haastavaa

Oikein/väärin. Yliopistossa opiskelu eroaa monin eri tavoin lukio opiskelusta. Jokaisella alalla on varmasti haastavia kursseja, mutta yhteistyö on avain niistä selviämiseen. Yliopistossa tehdään paljon esimerkiksi ryhmätöitä, joten kaverit auttavat ratkaisemaan ongelman.

Energiatekniikkaa opiskeleva Veera kertoo, että oman osaamisen kyseenalaistaminen on osa oppimisprosessia: ”Kyseenalaistan omaa osaamistani tekniikan opiskelijana aina välillä, mutta ystävät auttavat, kun epäilen itseäni. Kursseja on erilaisia ja osa on haastavampia kuin toiset. Itse olen ottanut tavoitteeksi oppia kurssilla opetetut asiat mahdollisimman hyvin. Ja aina kurssin suoritettuani olen entistä varmempi, että olen oikealla alalla. ”

Väite: Tekniikassa vain miespuolisia opiskelijoita

Väärin. Naisten määrä tekniikan opiskelijoina on jatkuvasti kasvussa. Vaikka edelleen osa aloista on miesvoittoisia, niin aivan jokainen ala soveltuu naisellekin. ”Opiskelen tekniikkaa ja minun alallani enemmistö on miehiä, mutta en ole kokenut tätä ollenkaan ongelmaksi”, sanoo tuotantotalouden opiskelija Eeva.   

Lue myös: ”Tekniikka – pääsyvaatimuksen pippeli?”

Väite: Yliopistossa on paljon järjestötoimintaa ja tapahtumia.

Totta! Totta! Totta! Erityisesti LUT-yliopistossa on todella aktiivista järjestötoimintaa ja tapahtumia löytyy laidasta laitaan. Tavallisesti tapahtumia on 1–2 kertaa viikossa ja ne ovat yleensä avoimia kaikille opiskelijoille. Tapahtumia on hyvin erilaisia – osa on akateemisia ja osa ei-niin-akateemisia. Joka syksy järjestetään esimerkiksi suosittu Huhtarin liikuntayö -tapahtuma, jossa opiskelijat pääsevät kokeilemaan erilaisia urheilulajeja erittäin edullisesti.

Lappeenrannassa on myös maailman pisin wappu, joka kestää jopa neljä viikkoa. Näiden neljän viikon aikana Skinnarilassa ja Skinnarilan ulkopuolella järjestetään erilaisia tapahtumia joka päivä. Lisäksi yliopistolta löytyy paljon erilaisia kerhoja, jotka järjestävät jäsenilleen erilaisia aktiviteetteja. Löytyy muun muassa laskettelu-, lautapeli-, partio-, purjehdus-, viini-, futsal- ja taitoluistelukerho sekä mies- ja naiskuoro. Kerhoja on siis laidasta laitaan ja mikäli itselle sopivaa ei valikoimasta vielä löydy, voi sellaisen aina perustaa. Myös ainejärjestöt toimivat aktiivisesti ajaen jäseniensä etuja. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *