Energiatekniikan opiskelu käytännössä – Miten energiaa syntyy polttamalla?

Energiatekniikan osaamista tullaan tarvitsemaan aina, sillä nykymaailmassa energiaa tarvitaan koko ajan. Alan opinnoissa pääsee tutustumaan energian eri tuotantomuotoihin sekä oppimaan, miten ilmastonmuutosta hillitään uusiutuvan energian ja uusien energiaratkaisuiden avulla.

Kolmannen vuoden opiskelija Pinja Salhoja kertoo kurssista, jossa opitaan voimalaitoksen toiminnan perusteita.

Energiatekniikan perusopintoihin kuuluu Poltto- ja kattilatekniikan perusteet -niminen kurssi, jonka kävin toisena opiskeluvuotenani. Kurssi on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille, mutta myös sivuaineopiskelijat voivat sen halutessaan lukea.

Kurssi koostui luennoista, laskuharjoituksista, harjoitustyöstä sekä tentistä. Arvosana muodostui laskuharjoituksista ja harjoitustyöstä saatujen pisteiden sekä tentistä saatujen pisteiden yhteismäärästä.

Perinteinen voimalaitos toimii aina siten, että siellä on jokin kattila, jossa poltetaan polttoainetta. Polttoaineena voi toimia vaikka kivihiili, puu tai turve. Kyseessä oleva kattila ei siis ole mikään keittiökattila, vaan useita metriä pitkä ja leveä systeemi, johon kuuluu usein tulipesän lisäksi myös vettä sisältävä putkisto. Kattilassa siis muutetaan vettä höyryksi ja höyryn avulla puolestaan tuotetaan sähköä.

Jotta käytännön sovelluksia voi uudistaa ja kehittää, täytyy ensin ymmärtää voimalaitoksissa tapahtuvia perusilmiöitä, kuten palamista.

Kurssin luennoilla käytiin aiheeseen liittyvää teoriaa läpi. Opeteltiin siis erilaisten polttoaineiden ominaisuuksia, kattilatyyppejä ja polttomenetelmiä. Luennoilla mietittiin myös polttoaineiden ja polttomenetelmien vaikutusta päästöjen muodostumiseen sekä millaisia tyypillisiä päästöjen rajoitusmenetelmiä on olemassa.

Laskuharjoituksissa käytiin yhdessä laskien läpi palamisreaktioita sekä päästöjen syntymistä. Esimerkiksi ensin selvitettiin, mitä eri aineita maakaasun palamisessa muodostuu ja tämän jälkeen laskettiin, kuinka paljon sen polttamisessa syntyy savukaasuja. Laskuharjoituksissa ei ollut pakollista läsnäoloa, kuten ei luennoillakaan, mutta tehdyistä tehtävistä sai lisäpisteitä tenttiä varten.

Kurssiin kuului myös harjoitustyö. Siinä mietittiin kattilan hyötysuhteeseen vaikuttavia tekijöitä ja selvitettiin käytetyn polttoaineen lämpöarvo. Lämpöarvo siis kertoo sen, kuinka paljon polttoaineesta saadaan lämpöenergiaa irti, kun sen polttaa kokonaan loppuun.

Jotta käytännön sovelluksia voi uudistaa ja kehittää, täytyy ensin ymmärtää voimalaitoksessa tapahtuvia perusilmiöitä, kuten palamista. Tältä kurssilta opin paljon hyödyllistä tietoa ylipäätään voimalaitoksen toiminnasta ja päästöjen synnystä. Kaikki tällä kurssilla opitut tiedot tulevat varmasti olemaan hyödyksi työelämässä.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *