Energiatekniikan opiskelu käytännössä: termodynamiikan harjoitus- ja laboratoriotyökurssi

Termodynamiikan harjoitus- ja laboratoriotyökurssi kuluu energiatekniikan kandidaatin tutkinnon pakollisiin kursseihin. Se suoritetaan yleensä toisen opiskeluvuoden aikana. Pituudeltaan kurssi on neljä periodia eli kurssia käydään läpi lukuvuoden. Toisen vuoden energiatekniikan opiskelija Veera kertoo, mitä kurssi pitää sisällään.

Perustiedot kurssista

  • Koulutusohjelma: energiatekniikka
  • Suoritusvuosi: 2.
  • Kurssin kesto: 1–4 periodit eli koko lukuvuosi
  • Opintopisteet: 3 op
  • Toteutus: läsnä
  • Arviointi: 3 harjoitustyötä, jotka pitää suorittaa hyväksytysti. Kurssiarvosana muodostuu harjoitustöiden keskiarvosta (ei siis ole tenttiä)

”Kurssin laajuus on kolme opintopistettä ja arvostelu perustuu harjoitustöihin. Jo aiemmin blogissa esitelty teknillisen termodynamiikan kurssi käydään yleensä samaan aikaan tämän kurssin kanssa, joten nämä kurssit täydentävät toisiaan. 

Ensimmäisen ja toisen periodin aikana tehdään kirjallisuustyö. Tämä on yksi näistä kolmesta arvioitavasta harjoitustyöstä. Kirjallisuustyö tehdään ryhmätyönä noin neljän hengen ryhmissä.

Kurssin ohjaaja julkaisee Moodlessa aiheet, joista ryhmä valitsee mieluisimman ja alkaa työstämään kirjallisuustyötä. Aiheet liittyvät luonnollisesti termodynamiikkaan eli lämpöoppiin. Aiheina voi olla joku teknillinen laite, fysiikan ilmiö, historiallinen henkilö tai vaikka ajankohtainen uutinen liittyen termodynamiikkaan.

Esimerkkejä aiheista: vesiturbiinit, termodynamiikan 2. pääsääntö, tulevaisuuden kylmäaineet, polttomoottorit, James Watt ja höyrykone tai synteettiset sähköpolttoaineet (Power-to-X-fuels).

Kirjotustyölle on annettu tietyt rajat ja ohjeet. Pituus työssä on 10–15 sivua varsinaista sisältöä, työssä pitää olla vähintään yksi yhtälö, kuva ja taulukko ja työssä täytyy viitata vähintään viiteen eri lähteeseen. Lähteistä yhden pitää olla kirja ja yhden tieteellinen lehtiartikkeli. 

Tähän kirjallisuustyöhön liittyy myös toisen työn arviominen sekä oman työn seminaariesitys. Seminaariesitys on lyhyt esitys, jossa ryhmä pyrkii tiivistämään oman kirjallisuustyön kohokohdat. Kirjallisuustyön arvionti tapahtuu seuraavasti: kirjallisuustyö 0–40 pistettä, vertaisarvionti 0–5 pistettä ja seminaariesitys 0–5 pistettä.

Kurssin toinen harjoitustyö on ryhmässä tehtävä laboratoriotyö, joka tehdään 2. ja 3. periodin aikana. Laboratoriotyössä mitataan ilmastointikoneen sekä siihen liittyvien esilämmityspatterin ja höyrykostuttimien toiminta-arvoja laboratorio-olosuhteissa.

Tässä laboratoriotyössä hyödynnetään taas teknillisen termodynamiikan kurssilla opittuja tietoja ja niitä päästään soveltamaan käytäntöön. Laboratoriotyö suoritetaan neljän hengen ryhmässä ja tuloksista sekä havainnoista kirjoitetaan raportti. Raportti arvostellaan ja on näin osa kurssin suorittamista ja arvostelua. 

Kolmas kurssin työ on henkilökohtainen harjoitustyö joka tehdään 3. ja 4. periodin aikana. Se käsittelee savukaasujen koostumusta ja kattilahyötysuhteen määrittämistä.

Jokaiselle opiskelijalle on annettu alkuarvot ja niiden sekä aiemmin opitun tiedon perusteella määritetään savukaasujen koostumus ja sen jälkeen arvioidaan sekä lasketaan kattilan hyötysuhde. Harjoitustyössä lasketaan ja analysoidaan tuloksia sekä kirjoitetaan niistä raportti. Tämäkin työ arvostellaan. 

Kurssi on mielestäni mielenkiintoinen. Siinä pääsee hyvin soveltamaan jo aiemmin opittuja asioita. Samaan aikaan käytävä teknillisen termodynamiikan kurssi kertoo teoriatasolla osan näistä asioista ja niiden soveltaminen laboratorio-olosuhteissa on silmiä avaavaa. ”

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *