Energiatekniikka vai ympäristötekniikka? Sähkötekniikka vai konetekniikka? – Valintaa voi myös muuttaa opintojen aikana

Kun lukio alkaa olla loppusuoralla, on edessäsi isoja päätöksiä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen tulevaisuus on avoinna ja vaihtoehtoja pilvin pimein: pelkästään Opintopolussa on tulevan kevään yhteishaussa noin 1500 korkeakoulujen hakukohdetta.

Vaihtoehtojen määrä saattaa hengästyttää, mutta apua on onneksi tarjolla. Yliopistoissakin etsitään keinoja auttaa sinua löytämään oma juttusi. Esimerkiksi LUT:ssä vaihtoehdoksi rakennetaan tekniikan yhteistä kandidaattiohjelmaa.

Tiesitkö, että väärä alavalinta ei sulje ovia vaan parhaassa tapauksessa avaa uusia? Opintojen varrella on useita pisteitä, missä voit muuttaa opintojesi suuntaa. Yliopistossa myös sivuainevalinnoilla voit vaikuttaa paljon opintojesi sisältöön. Alanvalintaa ajatellen isompi merkitys on sillä, mitä valintoja teet peruskoulussa ja lukiossa.

Jos on kiinnostunut matemaattisista aineista, kannattaa aina valita mahdollisimman laaja oppimäärä.

”Jos on kiinnostunut matemaattisista aineista, kannattaa aina valita mahdollisimman laaja oppimäärä. Niillä valinnoilla on mahdollisuudet liki mihin vain – voi pyrkiä lääketieteelliseen, tekniikan aloille tai mille tahansa matemaattista osaamista vaativalle alalle”, kannustaa LUT:n Energy Systems -yksikön johtaja, sähkötekniikan professori Jarmo Partanen.

Viisailla valinnoilla vaihtaminen on mahdollista

Vaikka olisit epävarma omasta alastasi, aina kannattaa hakea. Esimerkiksi LUT:ssä energiatekniikan, sähkötekniikan, konetekniikan tai ympäristötekniikan ohjelmissa alkutaipaleen opinnot ovat yhteisiä. Tämä mahdollistaa sen, että sinulla mahdollisuus vaihtaa suuntautumistasi joko kandidaatin opintojen aikana tai kandidaatin tutkinnon suoritettuasi, alla kuvatuin ehdoin.

Energia-, sähkö-, kone- ja ympäristötekniikka ovat LUT:ssä erillisiä hakukohteita, eli sinun on ennen hakemista valittava, mihin koulutusohjelmaan haet. Valinta ei kuitenkaan ole kiveen hakattu vaan viisailla valinnoilla voit hakeutua toiseen ohjelmaan jo kandiopintojen aikana ja näin hankkia itsellesi laajan osaamispohjan maisteriopintoja varten.

Opiskelijan ei tarvitse olla kympin oppilas, mutta kun tekee työnsä tavanomaisen ahkerasti, on suuntautumista mahdollisuus vaihtaa.

”Opiskelijan ei tarvitse olla kympin oppilas, mutta kun tekee työnsä tavanomaisen ahkerasti, on suuntautumista mahdollisuus vaihtaa. Se edellyttää tietyn määrää opintopisteitä suoritettuna kohtuullisella keskiarvolla sekä opintojen edistymistä tavoiteajassa. Käytännössä valinnan voi tehdä toisen vuoden opintojen aikana tai ennen maisteriopintojen alkua”, Partanen kertoo.

Katso lisätietoja ohjelman vaihtamisen ehdoista.

Opetus kehittyy työelämää kuunnellen

Opintojen joustavuus ja yhdisteltävyys ovat toisaalta ratkaisu, jolla nopeutetaan korkeakouluopintoihin hakeutumista, toisaalta vastaus työelämän tarpeisiin.

Tämän kuvion taustalla vaikuttaa se, millaisia insinöörejä tulevaisuudessa tarvitaan

”Tämän kuvion taustalla vaikuttaa se, millaisia insinöörejä tulevaisuudessa tarvitaan. Edelleen tarvitaan kapeaa osaamista, mutta samanaikaisesti korostuu se, että entistä enemmän diplomi-insinööreillä pitää olla systeemiymmärrystä, mitä pyrimme lisäämään myös kandiopinnoissa. Diplomi-insinööriohjelmissa oman alan osaamista sitten syvennetään pidemmälle.”

Systeemiymmärryksellä Partanen tarkoittaa oppiainerajat ylittävää osaamista. Esimerkiksi luonnontieteissä fysiikan avulla mallinnetaan reaalielämää ja matematiikan avulla ratkotaan erilaisia ongelmia. Ne ovat työkaluja, joita tekniikassa sovelletaan eri alojen raameissa monialaisiin tehtäviin. Näiden työkalujen ja oma alan keskeisten teorioiden lisäksi tulevien diplomi-insinöörien tulee hallita myös ryhmässä työskentelyn taidot.

Diplomi-insinööriopinnoissa erot ohjelmien välillä ovat kandidaattiopintoja selkeämpiä

”Diplomi-insinööriopinnoissa erot ohjelmien välillä ovat kandidaattiopintoja selkeämpiä. Esimerkiksi energiatekniikka perustuu termodynamiikkaan, sähkötekniikka sähkömagnetismiin ja konetekniikka mekaniikkaan sekä statiikkaan. Nämä ovat sellaisia teemoja, joista on haastavaa rakentaa kaiken kattavaa komboa” Partanen sanoo ja jatkaa:

”Lisäksi työmarkkinoilla kaivataan edelleen tiettyä asiantuntijuutta mutta siten, että tekijät osaavat ratkoa oikeita insinööriongelmia sekä hallitsevat perusasioita myös muilta läheisiä aloilta. Maisterivaiheen opinnoissa näitä taitoja harjoitellaan tekemällä esimerkiksi projektitöitä eri alojen opiskelijoiden kesken niin, että jokaisella alan osaajalla on ryhmässä oma roolinsa.”

Partasen mukaan oppiainerajat ylittävistä opinnoista on yliopistossa hyviä kokemuksia. Perusteoriat ja työkalut hallitseva ja monialaiseen työskentelyyn kykenevä diplomi-insinööri on juuri sitä, mitä työmarkkinoilla kaivataan.

Tällaiselle niin sanotulle kovan tekniikan osaamiselle on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa.

”Tällaiselle niin sanotulle kovan tekniikan osaamiselle on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Diplomi-insinöörin ei tarvitse myöskään pelätä töiden loppumista digitalisaation myötä, sillä tällainen asiantuntemus ei ole ensimmäisenä automatisoitavissa. Pikemminkin pyrimme opetuksen digitalisaation avulla varmistamaan, että tulevilla diplomi-insinööreillä on valmiudet toimia digitaalisten teknologioiden parissa myös työelämässä”, Partanen summaa.

Jätä meille kommentti