Epävarmuus ja ujous vaihtuivat rohkeuteen

Kolmannen vuoden ympäristötekniikan opiskelija Oona Saarinen kertoo oman tarinansa yliopistoon hakemisesta ja rohkeudesta haastaa itsensä tekemään uusia asioita:

”Lukiossa olin ujo ja epävarma itsestäni. Minulla oli aina ollut ystäviä, mutten ollut se kaikkein pidetyin tyyppi. En kuulunut lukiossa isoon kaveriporukkaan, enkä oikein kokenut löytäväni sieltä samanhenkistä porukkaa. Niin kuin varmasti monelle muullekin, lukio oli minulle sitä aikaa, kun en oikein tiennyt mitä halusin. En ole myöskään koskaan ollut kovin rohkea kokeilemaan uusia juttuja, enkä ollut ikinä lähtenyt mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Lukioaikana minusta tuntui, että kaipasin uusia tuulia ja maisemanvaihdosta. Minulle oli selvää, että haen opiskelemaan kotipaikkakuntani ulkopuolelle. Uusien juttujen kokeilu ei ole ollut minulle ominta, mutta tiesin, että opiskelemaan lähteminen toisi mukanaan mielettömiä mahdollisuuksia. Vaikka yhteishaussa ei auennutkaan paikka ensimmäiseen hakukohteeseen, olin innoissani muutoksesta. Pääsisin vihdoin pois kotikulmilta, uusien ihmisten keskelle, elämään omaa elämää.

IMG_0236

Jo ennen opiskelujen alkua olin asettanut itseni sellaiseen moodiin, että nyt mennään avoimella asenteella ja koetaan mahdollisimman paljon. En tuntenut LUT:sta ketään, joten oli virkistävää lähteä paikkaan, jossa kukaan ei tiennyt sinusta mitään. Sai olla kuka tahansa, ilman ennakkoluuloja. Ensimmäisenä päivänä olin innoissani, mutta samalla jännitti, miten ihmiset ottaisivat vastaan ja millaista porukkaa omasta ainejärjestöstä löytyisi.

Ensimmäisenä iltana kaikkien rakastamia tutustumisleikkejä leikkiessä minua jännitti niin paljon, että teki mieli juosta karkuun. Halusin kuitenkin päästä mukaan opiskelukulttuuriin ja tutustua uusiin opiskelukavereihin mahdollisimman hyvin, joten tsemppasin itseni mukaan kaikkiin mahdollisiin aktiviteetteihin. Tässä kohtaa uusilta kavereilta ja vanhemmilta opiskelijoilta tullut kannustus sekä oma ja muiden ennakkoluulottomuus auttoi paljon. Pikkuhiljaa oman vuosikurssimme opiskelijoista muodostuikin todella tiivis porukka.

IMG_9585

IMG_6030

Uusia fukseja tukemassa

Seuraavaksi hyppäsin muiden kehotuksesta mukaan aktiivitoimintaan ja olinkin itse seuraavana syksynä auttamassa uusia fukseja tutustumaan opiskelijaelämän saloihin. Aktiivitoiminta toi mukanaan lisää kavereita oman ainejärjestön ja kaupungin ulkopuolelta sekä kokemuksia, joihin ei muuten olisi ollut mahdollisuutta. Fuksivastaavana sain kokea muun muassa teekkariristeilyn, vuosijuhlia ja sitsejä ympäri Suomea tulleiden teekkareiden kanssa. Ennen kaikkea aktiivitoiminta antoi kuitenkin rohkeutta olla esillä sekä uskoa itseen ja omaan tekemiseen. Fukseistakin kuoriutui ihan kelpo teekkareita, joten ainakin jotain onnistuin fuksivastaavana tekemään oikein.

Jos joku olisi lukiossa Abitiimin infoa kuunnellessani sanonut, että tulen itse parin vuoden päästä vetämään infoja isoille saleille, olisin pitänyt häntä hulluna. Eikä sitä olisi uskonut kukaan muukaan. Kun sitten parin vuoden päästä katsoin peiliin, tajusin, että elämä yliopistolla oli opettanut valtavasti. Epävarma lukiolainen oli saanut itsevarmuutta ja sisäistänyt LUT:n ajatuksen olla rohkea ja kurkottaa pitkälle.

Kun opiskeluaika on tunnetusti paljon muutakin kuin pelkkää opiskelua, on merkitystä millaisessa paikassa sen viettää. Itse olen ainakin näiden parin vuoden aikana kasvanut ihmisenä valtavasti, oppinut taitoja niin työelämää, kuin omaa elämää silmällä pitäen, luonut aidosti tärkeitä ystävyyssuhteita, kasvattanut verkostoja ja luonut unohtumattomia kokemuksia. Sellaista opiskeluajan mielestäni kuuluukin olla – juuri tässä LUT:n yhteisö ja yhteishenki on ollut todella arvokasta.

En sano, ettenkö edelleen jännittäisi uusia tilanteita ja uusien juttujen kokeilemista, mutta täällä olen oppinut olemaan rohkea, astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle ja tarttumaan tilaisuuksiin. Siten luodaan opettavaisimpia ja mielettömimpiä kokemuksia sekä avataan ovia uusiin seikkailuihin ja mahdollisuuksiin.

Välillä joudun miettimään, että saanko oikeasti olla mukana tässä kaikessa, niin hienoja hetkiä on tullut näiden opiskeluvuosien aikana koettua. Lappeenranta on ehdottomasti parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut.”

– Oona

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *