Hakijan sanakirja

Yhteishaku, yhteisvalinta, hakukohde, todistusvalinta, valintakoe… oletko sinäkin jo seikkaillut tässä termien viidakossa?

Ei hätää. Auttaaksemme sinua, olemme koonneet alle kattavan listan hakemiseen liittyviä termejä selityksineen.


Ensikertalainen

Henkilö, jolla ei ole aiempaa yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoa ja joka eikä ole aiemmin (syksyllä 2014 tai sen jälkeen) ottanut opiskelupaikkaa korkeakoulussa vastaan.

Pelkkä hakeminen ei poista ensikertalaisuutta vaan sen menettää vasta, kun ottaa opiskelupaikan korkeakoulussa vastaan. LUTissa ensikertaa hakevien kiintiö tekniikan ja kauppatieteiden ohjelmissa on 70 prosenttia.

Ensikertalainen hakija on yhteishaussa etusijalla. Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan aloituspaikat on varattu ensikertalaisille hakijoille.


Erillishaku

Korkeakouluilla voi olla yhteishakujen lisäksi omia erillishakuja. Erillishaussa jollekin hakijaryhmälle on vahvistettu omat erilliset valintaperusteet. Näitä ovat mm. väyläopinnot avoimessa yliopistossa suorittaneet hakijat.

Erillishakuja on myös suoraan maisterivaiheeseen hakeville eli jo alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille.


Hakukelpoisuus

Olet hakukelpoinen eli voit hakea yliopistoon, jos olet suorittanut tai suoritat hakukeväänä jonkin seuraavista tutkinnoista:

  • Suomalainen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon
  • Ulkomainen tutkinto, joka kyseisessä maassa antaa kelpoisuuden hakea vastaaviin korkeakouluopintoihin
  • Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
  • Advanced International Certicate of Education -tutkinto (AICE) Suomessa

Jos et ole suorittanut mitään edellä mainituista tutkinnoista, mutta olet suorittanut korkeakoulututkinnon, olet hakukelpoinen suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella.


Hakukohde

Koulutus, johon olet hakemassa. Esimerkiksi kevään toisessa yhteishaussa voit hakea enintään kuuteen koulutukseen eli hakukohteeseen.


Hakutoive

Hakukohteidesi järjestys hakulomakkeella. Hakukohteiden järjestyksellä on merkitystä kevään toisessa yhteishaussa, jossa hakukohteet tulee laittaa mieluisuusjärjestykseen. Hakijalle tarjotaan vain yhtä paikkaa – sitä, johon hänen pisteet ylimmillään riittävät.


Koepistevalinta

Valintakoepisteiden perusteella tapahtuva valinta. Käytetään myös nimitystä valintakoevalinta.


Kynnysehto

Ehto, joka hakijan tulee täyttää, jotta voi tulla valituksi todistusvalinnassa. Kynnysehtona voi olla esimerkiksi tietyn aineen kirjoittaminen tai arvosana, joka tietystä aineesta tulee vähintään kirjoittaa.

Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan kynnysehtona on matematiikan (pitkä tai lyhyt) yo-kokeen kirjoittaminen hyväksytysti.

Jos todistusvalinnan kynnysehto ei täyty, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeella. Myös valintakoemenestykselle voi olla määritelty kynnysehto. Esimerkiksi DIA-yhteisvalinnassa on saatava vähintään 6/18 pistettä matematiikan osiosta voidakseen tulla huomioiduksi valintakoevalinnassa.


Sijoittelu

Hakuun liittyvä automatisoitu toiminto, jossa hakijan valintamenestystä verrataan hänen hakutoiveidensa järjestykseen. Hakija hyväksytään hänen ylimpään hakutoiveeseensa, jossa hän saamiensa valintapisteiden perusteella mahtuu aloituspaikkamäärän sisään.


Tasapistesääntö

Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on samat pisteet ja valittavien kiintiö ylittyy, ratkaistaan tasapistetilanne sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Esimerkiksi DIA*-yhteisvalinnassa tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ensisijaisesti pitkän kielen arvosanan perusteella.

*Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta


Todistusvalinta

Hakija hyväksytään korkeakouluun pelkkien ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Käytetään myös nimitystä alkupiste- tai paperivalinta.


Valintakoe

Käytetään myös nimitystä pääsykoe.

DIA-yhteisvalinnan valintakoe on kaksiosainen ja sisältää kaikille pakollisen matematiikan osion (3 tehtävää) sekä vaihtoehtoisen osion, josta hakija voi valita enintään kolme tehtävää: fysiikka (2 tehtävää), kemia (2 tehtävää) ja tekniikan alan luovaa ongelmanratkaisua mittaavat tehtävät (2 tehtävää).

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeessa on ainoastaan monivalintakysymyksiä tai oikein/väärin -väittämiä. Valintakokeet perustuvat lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin yhteiskuntaopista, historiasta ja matematiikasta.

Valintakoepisteiden perusteella tapahtuva valinta tunnetaan myös nimellä koepistevalinta.


Valintaperusteet

Perusteet, joilla opiskelijat valitaan. Valintaperusteet ovat eri alojen yhteisvalinnoissa mukana olevilla yliopistoilla samat. Valintaperusteet ovat yhdenmukaiset kaikille hakijoille ja niihin lukeutuvat mm. todistusvalinnan pisteytys, tasapistesääntö sekä valintakoe.

Esimerkiksi kaikkiin DIA-yhteisvalinnassa mukana oleviin hakukohteisiin voi hakea samalla valintakokeella. Myös todistusvalinnan perusteet ovat kaikilla DIA-yhteisvalinnassa mukana olevilla yliopistoilla samat lukuun ottamatta todistusvalinnan kynnysehtoa.


Valintatapa

Tapa, jolla hakijoita valitaan koulutukseen. Valintatapoja ovat esimerkiksi todistusvalinta, koepiste- eli valintakoevalinta sekä valinta avoimen väylän kautta. Käytetään myös nimitystä valintaryhmä.

Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijavalinnat suoritetaan kahdessa valintaryhmässä: A) todistusvalinta ylioppilasarvosanojen perusteella B) valintakoevalinta.


Valintatapajono

Jono, joka muodostuu valintaperusteiden mukaan järjestykseen asetetuista hakijoista. Samassa hakukohteessa voi olla useita valintatapajonoja. Esimerkiksi todistusvalinnan jonoon asetetaan hakijat todistusvalinnan valintaperusteiden mukaan. Valintakoevalinnan jonoon hakijat asetetaan puolestaan valintakoemenestyksen perusteella.


Varasijamenettely

Hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyksi, asetetaan varasijalle valintapisteiden mukaisessa järjestyksessä. Jos todistusvalintajonossa tai koepiste- eli valintakoevalintajonossa opiskelijaksi hyväksytty ei ota saamaansa paikkaa vastaan, valitaan hänen tilalleen ko. jonossa seuraavalla varasijalla oleva hakija.


Yhden korkeakoulupaikan sääntö

Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.


Yhteishaku

Hakujärjestelmä, jossa voit hakea koulutuksiin yhdellä hakulomakkeella. Esimerkiksi korkeakoulujen yhteishaussa voit hakea samalla lomakkeella yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.


Yhteisvalinta

Yliopistojen välinen, tietyn alan valintamenettely. Yhteisvalinta on osa yhteishakua. Yhteisvalinta tarkoittaa, että useampi yliopisto on yhdessä sopinut tietyistä hakemiseen liittyvistä säännöistä, kuten valintaperusteista, alan yhteisestä pääsykokeesta, millä paikkakunnilla valintakokeen voi suorittaa jne.

LUT on mukana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa sekä diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen DIA-yhteisvalinnassa. Yhteisvalintoihin kuuluvilla koulutuksilla on samanlaiset valintaperusteet.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *