Yhteishaku, yhteisvalinta, hakukohde, todistusvalinta, valintakoe… oletko sinäkin jo seikkaillut tässä termien viidakossa?
Ei hätää. Auttaaksemme sinua olemme koonneet alle kattavan listan hakemiseen liittyviä termejä selityksineen.
- Ensikertalainen
- Erillishaku
- Hakukelpoisuus
- Hakukohde
- Hakutoive
- Valintakoevalinta
- Kynnysehto
- Sijoittelu
- Tasapistesääntö
- Todistusvalinta
- Valintakoe
- Valintaperusteet
- Valintatapa
- Valintatapajono
- Varasijamenettely
- Yhden korkeakoulupaikan sääntö
- Yhteishaku
- Yhteisvalinta
Ensikertalainen
Henkilö, jolla ei ole aiempaa yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoa eikä ole aiemmin (syksyllä 2014 tai sen jälkeen) ottanut opiskelupaikkaa korkeakoulussa vastaan.
Pelkkä hakeminen ei poista ensikertalaisuutta vaan sen menettää vasta, kun ottaa opiskelupaikan korkeakoulussa vastaan. LUTissa ensi kertaa hakevien kiintiö on kaikilla koulutusaloilla 70 prosenttia.
Ensikertalainen hakija on yhteishaussa etusijalla. Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan aloituspaikat on varattu ensikertalaisille hakijoille.
Erillishaku
Korkeakouluilla voi olla yhteishakujen lisäksi omia erillishakuja. Erillishaussa jollekin hakijaryhmälle on vahvistettu omat erilliset valintaperusteet. Näitä ovat mm. väyläopinnot avoimessa yliopistossa suorittaneet hakijat.
Erillishakuja on myös suoraan maisterivaiheeseen hakeville eli jo alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille.
Hakukelpoisuus
Olet hakukelpoinen eli voit hakea yliopistoon, jos olet suorittanut tai suoritat hakukeväänä jonkin seuraavista tutkinnoista:
- Suomalainen tai kansainvälinen ylioppilastutkinto
- Ulkomainen tutkinto, joka kyseisessä maassa antaa kelpoisuuden hakea vastaaviin korkeakouluopintoihin
- Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
- Advanced International Certificate of Education -tutkinto (AICE) Suomessa
Jos et ole suorittanut mitään edellä mainituista tutkinnoista, mutta olet suorittanut korkeakoulututkinnon, olet hakukelpoinen suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella.
Hakukohde
Koulutus, johon olet hakemassa. Esimerkiksi kevään toisessa yhteishaussa voit hakea enintään kuuteen koulutukseen eli hakukohteeseen.
Hakutoive
Hakukohteidesi järjestys hakulomakkeella. Hakukohteiden järjestyksellä on merkitystä kevään toisessa yhteishaussa, jossa hakukohteet tulee laittaa mieluisuusjärjestykseen. Hakijalle tarjotaan vain yhtä paikkaa – sitä, johon hänen pisteensä ylimmillään riittävät.
Valintakoevalinta
Valintakokeesta saatavien pisteiden perusteella tapahtuva valinta. Käytetään myös nimitystä koepistevalinta.
Kynnysehto
Ehto, joka hakijan tulee täyttää, jotta voi tulla valituksi todistusvalinnassa. Kynnysehtona voi olla esimerkiksi tietyn aineen kirjoittaminen tai arvosana, joka tietystä aineesta tulee vähintään kirjoittaa.
Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan kynnysehtona on matematiikan (pitkä tai lyhyt) yo-kokeen kirjoittaminen hyväksytysti. Yhteiskuntatieteellisen alan todistusvalinnan kynnysehtona sen sijaan on suomen (äidinkieli tai toinen kieli) suorittaminen yo-kokeessa vähintään arvosanalla cum laude approbatur.
Jos todistusvalinnan kynnysehto ei täyty, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeella. Myös valintakoemenestykselle voi olla määritelty kynnysehto. Esimerkiksi DIA-yhteisvalinnassa on saatava vähintään 6/18 pistettä matematiikan osiosta voidakseen tulla huomioiduksi valintakoevalinnassa.
Sijoittelu
Hakuun liittyvä automatisoitu toiminto, jossa hakijan valintamenestystä verrataan hänen hakutoiveidensa järjestykseen. Hakija hyväksytään hänen ylimpään hakutoiveeseensa, jossa hän saamiensa valintapisteiden perusteella mahtuu aloituspaikkamäärän sisään.
Tasapistesääntö
Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on samat pisteet ja valittavien kiintiö ylittyy, ratkaistaan tasapistetilanne sovittujen sääntöjen mukaisesti.
Esimerkiksi DIA*-yhteisvalinnan todistusvalinnassa tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ensisijaisesti pitkän kielen arvosanan perusteella.
*Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta
Todistusvalinta
Hakija hyväksytään korkeakouluun pelkkien ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Käytetään myös nimitystä alkupistevalinta.
Valintakoe
Käytetään myös nimitystä pääsykoe.
DIA-yhteisvalinnan valintakoe on kaksiosainen ja sisältää kaikille pakollisen matematiikan osion (3 tehtävää) sekä vaihtoehtoisen osion, josta hakija voi valita enintään kolme tehtävää: fysiikka (2 tehtävää), kemia (2 tehtävää) ja tekniikan alan luovaa ongelmanratkaisua mittaavat tehtävät (2 tehtävää).
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeessa on ainoastaan monivalintakysymyksiä tai oikein/väärin -väittämiä. Valintakokeet perustuvat lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin yhteiskuntaopista, historiasta ja matematiikasta.
LUT-yliopiston yhteiskuntatieteellisen alan valintakoe ei vaadi valmistautumista etukäteen vaan se perustuu koetilanteessa jaettavaan aineistoon.
Valintakoepisteiden perusteella tapahtuva valinta tunnetaan myös nimellä koepistevalinta.
Valintaperusteet
Kriteerit, joilla opiskelijat valitaan. Valintaperusteet ovat eri alojen yhteisvalinnoissa mukana olevilla yliopistoilla samat. Valintaperusteet ovat yhdenmukaiset kaikille hakijoille ja niihin lukeutuvat mm. todistusvalinnan pisteytys, tasapistesääntö sekä valintakoe.
Esimerkiksi kaikkiin DIA-yhteisvalinnassa mukana oleviin DI-hakukohteisiin voi hakea samalla valintakokeella. Myös todistusvalinnan perusteet ovat kaikilla DIA-yhteisvalinnassa mukana olevilla yliopistoilla samat lukuun ottamatta todistusvalinnan kynnysehtoa.
Valintatapa
Tapa, jolla hakijoita valitaan koulutukseen. Valintatapoja ovat esimerkiksi todistusvalinta, valintakoevalinta sekä valinta avoimen väylän kautta.
Valintatapajono
Jono, joka muodostuu valintaperusteiden mukaan järjestykseen asetetuista hakijoista. Samassa hakukohteessa voi olla useita valintatapajonoja. Esimerkiksi todistusvalinnan jonoon asetetaan hakijat todistusvalinnan valintaperusteiden mukaan. Valintakoevalinnan jonoon hakijat asetetaan puolestaan valintakoemenestyksen perusteella.
Varasijamenettely
Hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyksi, asetetaan varasijalle valintapisteiden mukaisessa järjestyksessä. Jos todistusvalintajonossa tai valintakoevalintajonossa opiskelijaksi hyväksytty ei ota saamaansa paikkaa vastaan, valitaan hänen tilalleen ko. jonossa seuraavalla varasijalla oleva hakija.
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Yhteishaku
Hakujärjestelmä, jossa voit hakea koulutuksiin yhdellä hakulomakkeella. Esimerkiksi korkeakoulujen yhteishaussa voit hakea samalla lomakkeella yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Yhteisvalinta
Yliopistojen välinen, tietyn alan valintamenettely. Yhteisvalinta on osa yhteishakua. Yhteisvalinta tarkoittaa, että useampi yliopisto on yhdessä sopinut tietyistä hakemiseen liittyvistä säännöistä, kuten valintaperusteista, alan yhteisestä pääsykokeesta, millä paikkakunnilla valintakokeen voi suorittaa jne.
LUT on mukana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa sekä diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen DIA-yhteisvalinnassa. Yhteisvalintoihin kuuluvilla koulutuksilla on samanlaiset valintaperusteet.
