Kauppatieteet yliopistossa vai liiketalous ammattikorkeakoulussa? KTM vai tradenomi?

Mikä yhdistää ja erottaa yliopistossa suoritettavan kauppatieteiden maisterin (KTM) sekä ammattikorkeakoulussa (AMK) suoritettavan tradenomin opintoja? Tiivistetysti voisi sanoa, että kun tradenomi pulahtaa opinnoissa pinnan alle, sukeltaa maisteri hieman syvemmälle.

Tradenomi on kaupallisen alan ammattikorkeakoulututkinto eli alempi korkeakoulututkinto. Kauppatieteiden maisteri on yliopistossa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto.

Yliopistossa kauppatieteiden opiskelu alkaa tieteenalan perusteorioihin sekä käsitteisiin tutustumalla, kun ammattikorkeakoulussa syvennytään nopeasti tradenomin ammatilliseen osaamiseen. Yliopisto-opinnot kehittävät analyyttistä ja kriittistä, myös tieteelliseksi kutsuttua, ajattelua. Opintojen alusta lähtien opetellaan ymmärtämään erilaisten tutkimusmenetelmien rooleja teorioiden testaamisessa ja uuden tiedon tuottamisessa.

Tradenomi hankkii ja syventää opintojensa ajan liiketoimintaosaamistaan useammin käytännön työelämäesimerkkien kuin tieteen keinoin.

Ammattikorkeakoulussa vahva käytännön painotus

Tradenomiopinnoille on ominaista vahva käytännönläheisyys. Esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulussa markkinoinnin opiskelijat perustavat perusopintojensa jälkeen jo toisen lukukauden alussa osuuskunnan. Sen kautta tehdään töitä, kuten markkinointisuunnitelmia, verkkosivuja, mainoskampanjoita ja tapahtumia oikeille yrityksille opintojen loppuun saakka.

Projektien tavoite on antaa oppimiskokemuksia pikemminkin kuin tehdä rahaa osuuskunnalle. Samalla luodaan verkostot paikallisiin yrityksiin. Kaikki tehdyt työt raportoidaan opettajille opintopisteiden saamiseksi.

LUT-yliopistossakin pääsee soveltamaan teorioita käytäntöön. Esimerkiksi Markkinoinnin perusteet -kurssilla opiskellaan markkinoinnin teorioita, ja oppi hyödynnetään yritystoimeksiantoina tehtävissä strategisissa kansainvälistymissuunnitelmissa. Monilla kursseilla pääsee ratkomaan yritysten ongelmia yhteistyössä heidän kanssaan erilaisten projektitöiden muodossa. Lisäksi opintojaksoilla käy säännöllisesti vierailevia luennoitsijoita yrityksistä.

LUT-kauppakorkeakoulussa kauppatieteiden opintoja leimaa kansainvälisyys, sillä opiskeltavat ilmiöt ovat globaaleja. Myös taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä liiketoiminta on opetuksen ja tutkimuksen ydintä. Opiskeltavat ilmiöt ovat maailmanlaajuisia, mutta harjoitus- ja projektityöt voidaan yhtä hyvin tehdä kansainvälisille toimijoille kuin paikallisille yrityksille.

Yliopistotutkinto on AMK-tutkintoa laajempi

LUTissa kauppatieteiden kandidaattiopintojen ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa tehdään valinta viidestä opintojen suuntautumisvaihtoehdosta. Vaihtoehdot (vuonna 2019) ovat: hankintojen johtaminen, laskentatoimi, liiketoiminta-analytiikka, kansainvälinen markkinointi ja strateginen rahoitus.

Kandidaatin tutkinnon (KTK, 180 opintopistettä) suorittamisen jälkeen osaamista syvennetään kauppatieteiden maisterin (KTM, 120 opintopistettä) tutkinnolla. LUTissa kauppatieteiden maisteriohjelmia on kaksi suomen- ja viisi englanninkielistä vaihtoehtoa: laskentatoimi, tietojohtaminen ja johtajuus, International Marketing Management, Strategic Finance and Analytics, Supply Management, Business Analytics ja International Business and Entrepreneurship. Opinnot kauppatieteiden maisteriksi kestävät kokonaisuudessaan noin viisi vuotta.

Markkinoinnin rinnalla Saimaan ammattikorkeakoulun tradenomiopintojen muut suuntautumisvaihtoehdot (vuonna 2019) ovat laskentatoimi tai yritysjuridiikka. Erillisessä digitradenomikoulutuksessa tradenomit erikoistuvat ICT-alaan, ja Degree Programme in International Business keskittyy kansainväliseen kauppaan.

SAIMIAssa kaikki tradenomiopiskelijat opiskelevat ensimmäisen vuoden liiketalouden perusopintoja. Sen jälkeen opinnoissa suuntaudutaan valitulle alalle. Tutkinnon kokonaislaajuus on 3,5 vuotta eli 210 opintopistettä.

AMK- ja yliopisto-opetuksessa on eroja

Tieteen ja käytännön ero näkyy opintomateriaaleissa. Kauppatieteiden kursseilla aineistot ovat viimeistään maisterivaiheessa yleensä tuoreita tieteellisiä artikkeleita kansainvälisistä julkaisuista. Ammattikorkeakoulussa käytetään myös liiketalouden suomenkielisiä perusteoksia ja oppikirjoja.

Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskelijat opettavat myös toisiaan. Esimerkiksi markkinoinnin opiskelijat pitävät osuuskuntayrittäjätöidensä rinnalla toisilleen luentoja markkinoinnin teorioista ja muunlaisista hyvin hallitsemistaan aiheista, vaikkapa valokuvaamisesta. Osuuskunnat hakevat tukea osaamiselleen myös seminaareista, vierailevilta yritysten edustajilta ja tietysti internetistä. Yliopistossa opiskelijat oppivat toisiltaan arvioimalla toistensa ryhmätöitä ja opinnäytteitä.

Eroavaisuuksia löytyy opetushenkilöstöstäkin. Yliopistossa opettajat ovat usein professoreita, ammattikorkeakoulussa lehtoreita. Professorit ovat tohtoriksi väitelleitä oman alansa tutkimuksen asiantuntijoita, kun lehtoreilla on yleensä taustallaan vahva kokemus työelämästä.

Opetuksen lisäksi professoreiden ja lehtoreiden työnkuvaan kuuluu tutkimuksen tekemistä ja opetuksen kehittämistä. Yliopistot ovat korkeinta tieteellistä opetusta antavia laitoksia, joten niiden laatua vertaillaan ja tarkkaillaan kansainvälisestikin. Erilaisista laatusertifikaateista kilpaileminen edellyttää pitämään yliopisto-opetuksen tasokkaana. Ammattikorkeakoulut vastaavat laadukkaalla opetuksellaan joustavasti ja nopeastikin työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Ammattikorkeakoulun toiminta usein myös painottuu alueelliseen kehittämiseen.

Mahdollisuus toisen alan opintoihin

Laadukas opetus ja opiskelutapojen monipuolisuus ovat ammattikorkeakoulua ja yliopistoa yhdistäviä tekijöitä. Kurssien suorittaminen esimerkiksi verkossa, perinteisten tenttien sijaan oppimispäiväkirjoina sekä ryhmä- ja harjoitustöinä onnistuu niin liiketalouden kuin kauppatieteiden opinnoissa.

Muihin kuin oman alan kiinnostaviin sisältöihin pääsee käsiksi yliopistossa sivuaineiden ja vapaasti valittavien opintojen kautta. Tradenomin tutkinnon kokonaislaajuus (3,5 vuotta) on kauppatieteiden maisterin tutkintoa (5 vuotta) suppeampi, joten ammattikorkeakoulussa vapaasti valittavia opintoja sisältyy tutkintoon yliopistoa vähemmän.

LUT-yliopistossa kauppatieteen opiskelijat voivat suorittaa sivuainekokonaisuuden tekniikan puolelta. Joskus yliopisto-opiskelijan innostus kahteen alaan voi johtaa jopa tuplatutkintoon (KTM + diplomi-insinööri).

Myös kielet ovat suosittuja vapaasti valittavia opintoja. Lappeenrannassa SAIMIAn ja LUTin yhteinen kielikeskus tarjoaa kursseja molempien korkeakoulujen opiskelijoille. Hankittua kielitaitoa pääsee testaamaan tositilanteissa, sillä työharjoittelu tai opiskelu ulkomailla on mahdollista ja taloudellisesti tuettua niin ammattikorkeakoulun kuin yliopistonkin opiskelijoille. LUTissa kokemusten hankkiminen ulkomailta on vahvasti suositeltua kauppatieteiden opiskelijoille.

Lopputyönä opinnäytetyö tai pro gradu

Opintojen loppupuolella oma oppineisuus osoitetaan lopputyöllä. Yliopistossa perehtyneisyyden esittämistä harjoitellaan jo 10 opintopisteen laajuisessa kandidaatintyössä. Ammattikorkeakoulussa lopputyön kirjalliseen raportointiin valmistavat muun muassa kursseilla tehtävät esseevastaukset.

Tradenomin opinnäytetyö on 15 opintopistettä, kun kauppatieteiden maisteri työstää pro graduaan 30 opintopisteen edestä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työpanosta.

Tradenomiopinnoissa opinnäytetyöt voivat olla esimerkiksi työelämän jonkin osa-alueen kehittämiseen tähtääviä toiminnallisia töitä. Aihe voi olla niin ikään esimerkiksi tapahtuman tuottaminen. Ammattikorkeakoulussa ”opparit” voidaan tehdä myös pari- tai ryhmätöinä.

Kauppakorkeakoulussakin graduissa ratkotaan yritysten toimintaan liittyviä ongelmia. Työ voi olla luonteeltaan projekti, case-tutkimus tai vaikkapa tilastollinen tutkimus markkinaolosuhteiden kehittymisestä. Gradulle on tyypillistä ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä laajempi teoreettinen, tieteeseen nojaava viitekehys. Ammattikorkeakouluissa lopputyön taustaluvuiksi voidaan hyväksyä myös aiheesta kertovia katsauksia ja suosituksia. Yliopistossa pro gradu tehdään yleensä itsenäisesti.

Tulevat tradenomit sekä kauppatieteiden maisterit tekevät lopputyönsä aina opettajan tai professorin ohjauksessa. Työskentelylle on varattu aikaa tutkintorakenteessa. Työt voidaan tehdä sovitusti englanniksi tai suomeksi. Niin ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossakin opiskelija osoittaa lopputyöllään kykenevänsä omalla alallaan ongelmanratkaisuun, tiedonhankintaan ja analysointiin.

Työelämässä tarvetta molemmille tutkinnoille

Liike-elämän asiantuntijaksi tähtäävän on hyvä pohtia valintaa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Molemmilla tutkinnoilla on hyvät ja monipuoliset työllistymisen mahdollisuudet, mutta joissakin tehtävissä voidaan pätevyytenä vaatia ylempi korkeakoulututkinto. Tradenomi on alempi korkeakoulututkinto, kauppatieteiden maisteri on ylempi korkeakoulututkinto.

LUE LISÄÄ: Kauppatieteiden maisterin ja tradenomin alkupalkkasuositukset, keskipalkkaus ja työllistyminen

Kauppatieteiden maisterit voivat käyttää itsestään kansainvälisesti tunnettua ekonomin nimitystä. Tradenomi voi valmistuttuaan hakea jatko-opintoihin yliopiston maisteriohjelmiin tai ammattikorkeakouluun ylempiin AMK-koulutuksiin.

Opiskeletpa tradenomiksi tai kauppatieteiden maisteriksi, teet varmasti hyvän valinnan tulevaisuuttasi ajatellen.

Blogia varten on haastateltu Hanna Salojärveä LUT-kauppakorkeakoulusta ja Teemu Rasia Saimaan ammattikorkeakoulussa markkinointia opiskelevien yhdistys Saitemiasta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *