Kauppatieteiden ja tekniikan opiskelijat testaavat yrittäjän elämää yhteisellä projektikurssilla

Kauppatieteiden opiskelija Jenni Kahri sekä opiskelijakollegat konetekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmista ovat mukana koko lukuvuoden mittaisella liiketoimintaa simuloivalla projektikurssilla, jossa opiskelijat pääsevät perustamaan oman yrityksen.

Kurssin tarkoituksena on havainnollistaa opiskelijoille yrityselämää, sen haasteita sekä siellä tarvittavia sosiaalisia taitoja.

Projektikurssille osallistuakseen opiskelijan on haettava ”työpaikkaa” aloittavassa yrityksessä. Opettajat käyvät läpi opiskelijoiden vahvuudet sekä osaamisalueet ja muodostavat heistä viidestä kuuteen yritystä, jotka työskentelevät yhdessä koko lukukauden – syyskuusta aina vappuun asti.

”Tänä vuonna syntyi viisi yritystä, joissa on osaajia eri osa-alueilta. Tehtävänantona on keksiä tuote, joka liittyy LUT:n tekemään tutkimukseen, millä on reaalimaailmassa joku tarve ja asiakaskunta sekä lisäksi sen tulisi olla järkevästi valmistettavissa ja taloudellisesti tuottava”, kuvailee kurssin vastaava opettaja Antero Tervonen.

Vastaava kurssikokonaisuus järjestetään nyt neljättä kertaa – ensimmäistä kertaa englanniksi yhdessä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Kokonaisuuteen kuuluu kolme eri kurssia. Konetekniikan ja kauppatieteiden opiskelijat ovat eri kursseilla, mutta opiskelevat yhdessä.

Yliopisto-opettaja Tervonen vastaa New Venture Management -kurssin sisällöstä. Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen tutkijaesiupseeri ja LUT:n tuntiopettaja Tapio Saarelainen vastaa johtamiseen liittyvän Leadership Management -kurssin teorialuennoista sekä kurssin toteuttamisesta. Yliopisto-opettaja Kimmo Kerkkänen puolestaan vastaa konetekniikan teknisen suunnittelun kurssikokonaisuudesta.

Ideasta kaupalliseksi tuotteeksi

Jenni Kahri on mukana yrityksessä, johon kuuluu yhteensä 18 opiskelijaa: 13 koneteekkaria ja viisi kauppatieteiden opiskelijaa. Yritysryhmän ensimmäinen tehtävä on työnjako. Yrityksen tuotekehitystiimi muodostuu projekti-, tuotanto- ja suunnittelupäälliköistä sekä suunnittelun asiantuntijoista.

Päälliköt on valittu ohjaavien opettajien toimesta hakuprosessin tuloksena. Toimitusjohtajan ryhmä valitsee itse ja pestiin valikoituu usein tuotantotalouden tai kauppatieteiden osaaja. Kahri vastaa yhdessä muun business-tiimin kanssa yrityksen liiketoimintasuunnitelmasta ja yrityksen taloudesta rahoitussuunnitelman muodossa. Liiketoiminta- ja taloussuunnitelmat tehdään viiden vuoden aikajänteellä.

”Business-tiimillä on aika paljon vastuuta. Minun näkökulmastani se on käytännön lähestymistä hankintojen johtamiseen ja hankintaketjuihin eli juuri sitä, mistä haluan oppia lisää. Esimerkiksi mistä ja miten löytää hyviä toimittajia”, Kahri sanoo.

Tuoteideaa hiottaessa yrityksen on mietittävä asiakaskuntaa, tuotteen kysyntää ja sen kasvumahdollisuuksia. Kahri yrityskumppaneineen pohti useita eri tuotevaihtoehtoja, mutta lopulta yritys päätyi kehittämään manuaalisen ohjaimen plasmaleikkurille.

Plasmaleikkaus on metallien leikkaamiseen tarkoitettu menetelmä, jossa korkeaan lämpötilaan kuumennettu kaasu sulattaa leikattavaa metallia tehden leikkauskohtaan railon. Plasmaleikkauksen jälki on yleensä siisti, mutta sen tarkkuudessa on parannettavaa.

”Tuotteemme on kehitetty asiakaslähtöisesti ja se takaa lopputuotteelle entistä paremman laadun. Se mahdollistaa säästöt etenkin jälkityöstökustannuksissa ja edistää samalla myös muiden tuotantovaiheiden etenemistä. Tuotteella on myös selkeä asiakaskunta olemassa”, kertoo Oscar Moradhi, joka vastaa tuotteen teknisestä toteutuksesta.

”Se on myös erittäin ympäristöystävällinen ja toteuttaa kiertotalous-ajattelua. Raaka-aineet, kuten alumiini, tulevat kierrätyskeskuksesta läheltä Lappeenrantaa. Pintakäsittely tehdään ympäristöystävällisillä maaleilla ja materiaaleilla, ja lopuksi asiakas voi viedä tuotteen uudelleen kierrätettäväksi palauttamalla sen nimettyyn toimipisteeseen. Tämä on hyvin linjassa LUT:n tekemän tutkimuksen kanssa”, Moradhi jatkaa.

Tekninen toteutus on oma työvaiheensa, sillä tuotetta ei ainoastaan suunnitella, vaan se myös rakennetaan kurssin aikana. Jokaisella yrityksellä on käytettävissään 300 euroa tarvike- ja raaka-ainehankintoihin. Kurssista saatavaan arvosanaan vaikuttavat muun muassa tuotteen tekninen toteutus, kaupallisuus ja liiketoimintasuunnitelman realistisuus.

”Opiskelijat myös arvioivat itseään ja toisiaan, mikä on tärkeä harjoite tässä kokonaisuudessa. Heille annetaan vastuuta oppimisesta. Tämä on viimeinen hetki opiskella näitä asioita, ennen kuin he menevät työelämään. Nyt voi vielä epäonnistua ja epäonnistumisesta voi oppia. Työelämässä se on valitettavasti usein tulos tai ulos. Me opettajat ymmärrämme sen, että lähes kaikki tekevät näitä asioita ensimmäistä kertaa, joten me jopa rohkaisemme epäonnistumaan. Kovien ydinasioiden lisäksi he oppivat paljon sosiaalisia taitoja” kertoo Kerkkänen.

Lukuvuoden aikana opiskelijat toteuttavat erilaisia tehtäviä yritykseensä liittyen. Tehtävät on suunniteltu siten, että tekniikan ja talouden teemat nivoutuvat kaikissa toiminnan vaiheissa yhteen.

Esimerkiksi Kahrin yrityksessä tieto tarvittavista materiaaleista, osista ja vaikkapa asiakaskunnasta löytyy tekniikan osaajilta, kun taas välineet hankintoihin, taloussuunnitteluun sekä tuotteen myyntiin ja markkinointiin löytyvät talouden osaajilta. Molemmat tarvitsevat toistensa osaamista, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

”Konealan opiskelijalle on täydellinen kokemus tehdä ja toteuttaa tällainen projekti ihan alusta loppuun asti. Tähän asti olemme pohtineet enemmän teknisiä asioita, mutta tästä eteenpäin business-puoli tulee entistä vahvemmin mukaan. On myös hienoa kokeilla insinööriporukan johtamista ja hienoa työskennellä eri maista tulevien opiskelijoiden kanssa”, iloitsee Moradhi.

Palautetta yritysmaailman konkareilta

Kuten oikeassakin liiketoiminnassa, kurssilla pidetään myös yrityksen hallituksen kokouksia. Ryhmät vastaavat opettajien muodostamalle kevyelle hallitukselle sekä raskaalle hallitukselle, jossa on mukana yritysmaailmasta tuttuja mentoreita. Mukana ovat Flowroxin hallituksen puheenjohtaja Timo Vartiainen, TuuliSaimaan toimitusjohtaja Petteri Laaksonen ja Green Campus Innovations Oy:tä luotsaava Pertti Miettunen.

Opiskelijat pääsevät treenaamaan kokouskäyttäytymistä, puolustamaan liiketoiminnallisia valintojaan sekä saavat rehellistä palautetta tuotteestaan. Kokouksissa vastaajat arvotaan, joten esimerkiksi konetekniikan opiskelija voi joutua vastaamaan kysymyksiin liiketoimintasuunnitelmasta. Asiat kietoutuvat kurssin edetessä yhä enemmän toisiinsa.

”Liiketoimintasuunnitelmaa ruoditaan laidasta laitaan ja taloussuunnitelmassa toiminta laitetaan numeroiksi viidelle vuodelle. Kokouksissa keskustellaan myös siitä, onko kassassa rahaa ja onko yrityksellä elinmahdollisuuksia. Loppukeväästä tulee sitten itse tuotanto. Sitä ennen on selvitetty markkinoita ja asiakkaita ja sitä, mikä saisi olla tuotteen kustannusperusteinen hinta ja markkinahinta”, Tervonen kuvailee.

Projektin suurimmaksi haasteeksi Kahri ja Moradhi nimeävät yritysryhmän sisäisen viestinnän sekä aikatauluttamisen. Vaikka isoja yllätyksiä ei vielä ole tullut, on ryhmä huomannut, että ennakoinnin jalo taito on hyvä hallita. Myös tuoteidean keksiminen tuntui aluksi tahmealta, mutta kun idea syntyi, lähti yrityksen toiminta rullaamaan.

Parasta projektissa on opiskelijoiden mukaan ollut yhteistyö eri alojen kesken ja uusien asioiden oppiminen. Esimerkiksi osalla kauppatieteilijöistä oli aikaisempaa kokemusta vain palveluiden myynnistä ja markkinoinnista, kun taas koneteekkareille esimerkiksi toimitusketjujen hallinta on uutta asiaa.

”Kun mietimme tuoteideaa, minulla ei ollut hajuakaan, millainen tuote voitaisiin valmistaa koneinsinöörien kanssa yhteistyössä. Olen esimerkiksi oppinut, millaiset tuotteet ovat mekaanisia ja millaisilla aloilla sellaisia tuotteita tarvitaan”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja, kauppatieteiden opiskelija Md Z Islam.

Ei tenttejä vaan käytännön oppimista

Kurssi on ollut opiskelijoiden keskuudessa pidetty. Osallistujat ovat kiitelleet, että kurssilla ei ole tenttiä ja projektissa opitut asiat muistaa aivan eri tavalla kuin kirjasta opitut.

”Juuri äskettäin keskustelimme siitä, että esimerkiksi insinöörityö ei ole vain koneella suunnittelua, vaan pitää miettiä myös laitteet ja työkalut, millä ne suunnitellut tuotteet tehdään. On inspiroivaa nähdä, miten saada asiat etenemään suunnitelmasta toteutukseen. On myös palkitsevaa päästä tekemään kunnollista markkinatutkimusta oikealle tuotteelle. Näin saa käytännönläheisempää kokemusta omalta alalta”, Kahri kuvailee.

Islam puolestaan on iloinen, että projektin parissa on päässyt sellaisten asioiden äärelle, joita hän ei muuten olisi osannut kokeilla. Kansainväliselle opiskelijalle on myös avartavaa nähdä, mitä yritystoiminta Suomessa tarkoittaa.

”On mielenkiintoista oppia, miten perustaa yritys Suomessa ja miten tällaiset yritykseen liittyvät asiat täällä hoidetaan. Ennen tätä kurssia minulla oli aikeissa opiskella muun muassa web-sovellusten tekemistä, mutta tämä projekti sai minut oikeiden tuotteiden pariin eikä pelkkien palveluiden. Projekti on ollut todella antoisa”, Islam sanoo.

Aiemmilla kursseilla on toteutettu esimerkiksi painevesimoottoreita, ergonominen työtuoli arkkitehdeille ja mönkijän keulaan asennettava männynistutuslaite. Kurssi laajenee jatkossa mahdollisuuksien mukaan myös muille koulutusaloille. Tulevaisuudessa kurssille voi osallistua myös esimerkiksi ympäristö- ja sähkötekniikan opiskelijoita.

LUT on uteliaiden yliopisto, jossa opiskelu tähtää ennakkoluulottomasti parempaan huomiseen. Ole osa huomista. Hae meille opiskelemaan tekniikkaa tai kauppatieteitä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *