Konetekniikkaa opiskeleva Juha Harjula teki osana konetekniikan kandidaatin työtä moottoripyörän kustomoinnin. Kandityö kantaa nimeä ”Moottoripyörän custom-rakentaminen jo rekisteröidystä mallista ilman tarvetta muutoskatsastukselle”. Työnä valmistunut tuunattu moottoripyörä on ajokelpoinen kulkuneuvo, joka on herättänyt Suomen teillä kiinnostusta.
Kandidaatin työ on yliopistokoulutukseen kuuluva opinnäytetyö, joka tehdään kolmantena opiskeluvuonna ennen maisteriopintoja. Harjulan aihevalinta tuli tehtyä omien harrastusten ja kiinnostusten kohteiden pohjalta.
”Näpertely ja käytännönläheinen työskentely on kiinnostanut minua aina”, Harjula sanoo.
Työn on tarkistanut tekniikan tohtori Kimmo Kerkkänen.
”Piti pohtia hetki sitä, kuinka Juhan päättämä aihe saadaan sellaiseen muotoon, että opinnäytteen piirteet, kuten teoriaosuus ja työn tavoitteen ilmaisu täyttyvät. Muutoin aihe kuulosti sellaiselta, että opinnäytteestä voisi koitua hyötyä tekijäänsä laajemmallekin joukolle moottoripyörien kustomointia harrastavia”, Kerkkänen kertoo.
Säädökset on tunnettava ennen tuunauksen aloittamista
Harjulalle kyseessä oli iso projekti, joka teetti vuoden verran töitä. Teoriaosuuden taustatutkimuksena oli selvittää moottoripyöriin liittyvän lainsäädännön kehittyminen vuodesta 1988 ja niihin liittyvät säädökset.
”Pohjataso ja perusratkaisut tulee tuntea läpikotaisin ennen kuin varsinaisen työn saattoi aloittaa”, hän kertoo. Aikaa vievin osuus oli silti käytännön toteutus.
”Peruslähtökohta on se, että mitä vanhempi moottoripyörä, sitä vähemmän sitä kohtaan on säädöksiä. Laki toimii niin, että käyttöönottopäivän säädöksiä noudatetaan, eikä mennä sen jälkeen säädetyillä laeilla”, kertoo Harjula.
80- ja 90-luvuilla säädöksiä onkin tullut reilusti enemmän, erityisesti Suomen liityttyä EU:hun. Määräyksistä on myös tekniikan kehittyessä tullut entistä spesifimpiä. Harjula valitsi tahallaan kohteekseen putkirunkoisen Suzuki GR 650 -mallin vuodelta 1988. Tuolloin lainsäädäntö ei ollut niin kova.
”Se antoi vapaammat kädet tulkita ja tehdä itse asioita.”
Valmistunutta moottoripyörää on tuunattu niin paljon, kuin säännöt sallivat. Esimerkiksi takalokari on poistettu, valot, penkit, pakoputki ja ohjaustanko on muutettu eri lailla ja rekisterikilpi on siirretty toiselle puolelle sekä paljon muuta. Kokonaisuudesta muodostuu varsin huomionarvoinen ajopeli.
”Olen saanut paljon kehuja pyörän hienoudesta. Ihmiset ovat esimerkiksi halunneet ottaa siitä kuvia. Tuntuu hyvältä, että itse tekemäni pyörä kiinnostaa näin paljon muitakin harrastajia”, kertoo Harjula.
Kandidaatin tutkinnossa on liikkumavaraa
Tekniikan alan kandityön voi valita melko vapaasti koulun tarjoamista aiheista ja omista kiinnostuksen kohteista. Harjula sai idean omaan työhönsä kun huomasi puutoksia moottoripyöräsäännöstön asiakokonaisuuksissa, joita ei ollut muuten tullut esille.
”Jos haluaa tehdä omasta harrastuksestaan opinnäytetyön, opiskelija tarvitsee vain uskallusta kysyä. Siinä ei voi menettää mitään. Pahimmassa tapauksessakin täytyy vain valita jotain muuta. Tiennäyttäminenhän on tämän yliopiston henki”, Harjula toteaa.
Motivaatio näkyy työn lopputuloksessa ja kantaa työn tekemisen vaikeina hetkinä.
”Yleisesti ottaen oma tausta, osaaminen ja kiinnostuksen kohteet ovat asioita, joita ei ole syytä työntää piiloon opinnäytteen aihetta tai vaikkapa jonkin opintojakson projektityöaihetta valitessa. Motivaatio näkyy todella vahvasti työn lopputuloksessa ja kantaa työn vaikeina hetkinä”, toteaa Kerkkänen.
”Opinnäyte ei ole vain olemassa olevan osaamisen ja kypsyyden ’näyttökoe’, vaan olennaisesti myös mahdollisuus jatkuvan oppimisen ja asioiden ratkaisuun vaadittavan uteliaan kiinnostuksen ylläpitämiseen ja harjoittamiseen”, hän jatkaa.
Diplomityönä Harjula aikoo kuitenkin tehdä jotain muuta. Kyseessä on kuitenkin käyntikortti työelämään.
”Haluan erikoistua sen avulla. Täytyy miettiä tulevaisuutta siltä kannalta mitä maailmassa tarvitaan, mistä on pulaa.”
Juha Harjulan kandidaatintyö on valmistunut marraskuussa 2016.
