Kuinka yliopistossa opiskelu eroaa lukiosta?

Oletko koskaan miettinyt, onko sinusta yliopisto-opiskelijaksi? Yliopistossa opiskelu saattaa aluksi kuulostaa haastavalta ja lukiosta tulevalle saattaa olla täysin pimennossa, mitä yliopistossa oikeasti tehdään. Seuraavaksi avaamme niitä isoimpia eroja, joiden osalta opiskelu yliopistossa eroaa lukio-opinnoista.

Yliopistossa suoritetaan ensin kolmevuotinen kandidaatin tutkinto, ja sen jälkeen kaksi vuotta kestävät maisteriopinnot. Diplomi-insinööriksi tai kauppatieteiden maisteriksi valmistutaan siis viidessä vuodessa, kun suorittaa ohjeelliset 60 opintopistettä lukuvuodessa.

Mutta mistä kaikesta opintopisteet ja korkeakoulukurssit koostuvat? Entä mitä pitää tehdä, jotta kurssit läpäisisi kunnialla?

Yliopistossa opetetaan monella eri tavalla – myös ajasta ja paikasta riippumatta

Meillä LUT:ssä panostetaan vahvasti opetuksen digitalisaatioon, mikä mahdollistaa osin ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen ja opetuksen sekä monipuolisen osaamisen osoittamisen. Opetus ei enää ole pelkkää kuunteluoppilaana istumista ja kirjojen pänttäämistä, vaan paljon muutakin.

Digitaalisuus opetuksessa yhdistetään helposti verkko-opiskeluun, mutta sitä se ei ole. Edelleen kurssit sisältävät luentoja, harjoituksia ja laboratorio-osuuksia, mutta digitaalisuuden myötä esimerkiksi opettaja voi ennen luentoaan kartoittaa, missä aihealueissa opiskelijat tarvitsevat eniten syventävää opetusta.

Yhä useammin opiskelijat voivat myös esimerkiksi seurata luentoa kotoa käsin striimin kautta, konsultoida opettajaa vaikkapa Moodlen chatissa tai suorittaa kurssiin kuuluvan tentin sähköisesti kahden viikon aikana milloin haluavat.

Opiskelu on digitaalisuudesta huolimatta edelleen täyspäiväistä, etenkin kandidaatin opinnoissa. Maisterivaiheen opinnoissa digitaalisuus mahdollistaa yhä useammin etäopiskelun ja vapauden valita, milloin opiskelee.

Lähimpänä lukioaikaisia opetusmenetelmiä ovat perinteiset luennot – niitäkin yliopistossa vielä on. Luentoja voi olla monenlaisia: suurista massaluennoista pienempiin ryhmäluentoihin. Luennoilla professorit tai opettajat esittelevät yleensä tiettyyn aiheeseen liittyvät teoriat, joita usein harjoitellaan myöhemmin käytännössä. Luentoja on noin kaksi kappaletta viikossa per kurssi ja kestoltaan ne ovat kahdesta kolmeen tuntiin.

Luentojen lisäksi moniin tekniikan ja kauppatieteiden kursseihin kuuluu myös harjoituksia. ”Harkoissa” opetellaan käyttämään esimerkiksi kurssin harjoitustyössä vaadittavaa tietokoneohjelmaa tai lasketaan laskuharjoituksia.

Harjoitustyöt ovat yleensä hieman suurempia kurssitöitä, joita tehdään joko yksin, parin kanssa, tai ryhmässä. Harjoitustöissä yhdistyvät teoria ja käytännön osaaminen ja ne valmentavat esimerkiksi kandidaatintyön tekemiseen. Useimmiten työt linkittyvät tosielämään ja ovat tästä syystä erittäin tehokas oppimismuoto.

Harjoitustöistä hyvä esimerkki kauppatieteiden puolella on ensimmäisen vuoden markkinoinnin kurssilla tehtävä case-työ, jossa pohditaan Starbucksin laajentumista Australiaan ja käsitellään laajentumisen epäonnistumiseen johtaneita syitä.

42-neural

Yliopisto-opiskelijalla on käytössään paljon erilaisia oppimismenetelmiä

Istuvatko yliopisto-opiskelijat nenä kiinni kirjassa aamusta iltaan? Vastaus on: eivät.

Moni kurssi vaatii myös kirjallisuuteen perehtymistä, mutta kurssien keskeisimmät materiaalit on yleensä koottu kurssin vetäjien tekemiin esityksiin, jotka ovat opiskelijoiden käytettävissä, vaikka ei olisi päässyt osallistumaan lähiopetukseen. Myös videoluennot ja -tallenteet lisäävät opiskelun joustavuutta. Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan luennolle, luentoon voi perehtyä jälkikäteen tallenteiden avulla.

Tekniikan puolelta oiva esimerkki monipuolisista opetustavoista on Ilmastonmuutos-kurssi, jossa tutustutaan tarkemmin ilmastonmuutokseen sekä sen syihin ja seurauksiin. Kurssi koostuu luennoista, itsenäisistä tehtävistä, oppimispäiväkirjasta ja parin kanssa tehdystä harjoitustyöstä. Luentojen tueksi kurssilla on käytössä verkkomateriaalia, missä on paljon tietoa ilmastonmuutoksesta luonnontieteellisenä ilmiönä sekä faktaa ilmiön hillitsemisestä.

Harjoitustyössä tutustutaan hiilijalanjälkeen laskemalla oma henkilökohtainen hiilijalanjälki vuoden ajalta. Tentin sijaan opitut asiat esitetään oppimispäiväkirjassa.

Yliopisto-opinnoissa yhdistyvät vapaus ja vastuu

Moni miettii lukioaikana, miten tulee pärjäämään yliopistomaailmassa ja kuinka paljon opiskelu kuormittaa verrattuna lukioon. Opiskelu yliopistossa on vaativampaa kuin lukiossa, mutta myös sallii jokaisen omat tavat työskennellä ja jakaa vastuuta muiden opiskelijoiden kanssa. Yliopistossa opiskellaan itseä ja tulevaisuutta varten.

Myös opiskeluajan ja vapaa-ajan suhde tulee muuttumaan lukio-opintoihin verrattuna. Opiskelu vaatii työtä, mutta hyvällä suunnittelulla, säännöllisellä rytmillä ja monipuolisesti harjoittelemalla opiskelu sujuu suunnitellussa aikataulussa.

Opiskelu yliopistossa on vastuun, vapauden ja valintojen summa. Jokainen on vastuussa omista opinnoista ja niiden etenemisestä, mutta samalla myös vapaa valitsemaan, mitä ja miten opiskelee. Pääasia on, että jokainen omaksuu tarvittavat tiedot ja saa vaaditut tehtävät tehtyä.

Yliopistossa ei ole ryhmänohjaajia, jotka valvoisivat esseiden ja harjoitustöiden valmistumista tai muistuttelisivat lähestyvistä tenteistä. Niistä suoriutuminen ovat jokaisen omalla vastuulla. Tämä akateemiseksi vapaudeksi kutsuttu yliopisto-opiskelun piirre antaa lisää mahdollisuuksia esimerkiksi osa-aikaiseen työssä käymiseen tai vaikkapa harrastustoimintaan opintojen ohella.

Jätä meille kommentti