Metsittämällä Sahara maksetaan ilmastovelkaa

Suomalainen energiayhtiö St1 selvittää parhaillaan, voiko ilmastonmuutosta hillitä kasvattamalla metsää hiilinieluiksi. Tavoitteena on – ei enempää eikä vähempää – kuin metsittää Saharan autiomaa Afrikassa. Yritys kartoittaa alueita kokeilla projektia Marokossa.

Voiko rutikuivasta autiomaasta olla ilmastonmuutoksen hillitsijäksi, St1:n metsittämisprojektin projektipäällikkö Heidi Laurila?

”Kun yhtiömme omistaja Mika Anttonen esitteli ideansa, kuulosti se ihan järkeen käyvältä, vaikkakin suunnitelmassa oli paljon muttia. Kun sitten lähdimme selvittämään asiaa, olemme saaneet tarkennettua faktoja ja tehneet selvityksiä. Nyt olen ihan myyty: metsitys todella on järkevää ja mahdollista.”

Laurila on LUT:stä valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööri. Sivuaineenaan hän on lukenut energia- ja ympäristötekniikkaa.

”Tuotantotalouden opinnoista on ollut apua tässä projektissa erityisesti siinä, että osaa käsitellä isoja tietomääriä ja myös etsiä relevanttia tietoa.”

Hän on työskennellyt ST1:lle vuodesta 2011. Uutta projektia kohtaan hän on innoissaan.

”Harva yhtiö kykenee kokeilemaan tällaista mahdollisuutta. Koska emme ole pörssiyhtiö, voimme satsata tuotekehitykseen eri tavalla. Otamme ilmastonmuutoksen tosissaan ja haluamme olla löytämässä sen hillitsemiseen ratkaisuita.”

Uusi hiilidioksidin vähentämiskeino työkalupakkiin

Huomionarvoista projektissa on, että paikaksi on valittu maailman suurin autiomaa, karu paikka jossa sataa harvoin.

”Haastavalla alueella pystymme todentamaan konseptin toimivuuden ja mitattavuuden. Puun sitoma hiilidioksidi kyetään mittaamaan huomattavasti tarkemmin alueella, jossa ei entuudestaan kasva mitään”, kertoo Laurila.

”Ilmastonmuutoshan on globaali asia ja toiveissa on, että muutkin toimijat voisivat alkaa metsittämään ja helpommilla alueilla. Mutta konseptin todistamisessa näkemyksemme on, että on mentävä vaikeimman alueen ja selkeimmän mitattavuuden kautta.”

Puiden sitomaa hiilidioksidia voidaan mitata tarkemmin alueella, jossa ei muuten kasva mitään.

Projektin tarkoituksena on saada lainsäädäntöön muutos, joka mahdollistaisi metsittämisen yhdeksi päästöjen vähentämiskeinoksi ja tällöin tämä mahdollistaisi osan valtioiden polttoaineelle säätämästä biovelvoitteesta korvaamisen metsittämisellä.

”Tällöin heti metsän alkaessa kasvaa sillä olisi meille arvoa. Tarkoituksenamme on saada metsä kasvamaan ja sitomaan hiiltä, ei hyödyntää metsää raaka-aineena (esim. puutuotteina tai biopolttoaineen raaka-aineena).”

ST1 on julkisesti nostanut esiin biomassan vähyyden raaka-aineeksi biopolttoaineisiin kaikkialla maailmassa, eikä niillä voida noin vain korvata kaikkea raakaöljyyn perustuvaa polttoainetta muutenkaan. Lisäksi vaikka biopolttoaineeseen siirryttäisiin saman tien, ei teolla saada ilmakehässä jo olevia ilmastonmuutosta kiihdyttäviä aineita, eli ”hiilivelkaa” pienennettyä.

”Tämän vuoksi tarvitsemme keinon ilmankehän hiilidioksidin vähentämiseksi ja sellainen keino metsitys on. Tarvitsemme kaikkia mahdollisia hiilen vähentämis- ja sitomiskeinoja ns. työkalupakkiin”, sanoo Laurila.

Metsityksessä on vielä isoja pulmia ratkaistavana

Isoja haasteita ei metsitysprojektilta puutu. Laurila luettelee projektin tärkeimmät askelmerkit.

”Ensinnäkin lainsäädäntö ei vielä mahdollista laajamittaisesti hanketta. Ensimmäinen askel on siis saada metsittäminen laskettua Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa, St1:n kotimarkkinoilla, hyväksytyksi osaksi päästöjen biovelvoitetta. Pienen luokan pilotin teemme omasta pussistamme, mutta isompaan demoon tarvitsemme lainsäädännön muutosta.”

Yhtiön tavoite on sitoa kasvatetuilla puilla ilmastoon vaikuttavaa hiilidioksidia ilmakehästä. Metsittämisellä mahdollista myös saada aikaan muutakin hyötyä kuin pelkästään hiilidioksidin sidontaa.

”Kehitysmaassa on paljon maapinta-alaa, mitä ei voida hyödyntää. Siksi meidän toiminnallamme voisi olla iso sosiaalinen hyöty. Kasteluvesien hyödyntäminen maanviljelyssä toisi myös hyvinvointia paikallisille.”

Kasteluvesinä yhtiö tutkii keinoja puhdistaa merivettä tai hyödyntää alueen jätevesiä. Vesien puhdistaminen olisi jo itsessään ympäristöystävällistä, mutta hankkeen kannalta se on myös kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto.

Metsittämisellä voi olla paikallisesti myös iso sosiaalinen hyöty.

On silti edelleen ratkaistava merkittäviä ongelmia. Tärkeimpiä näistä ovat monimutkaiset maan omistukseen ja käyttöön liittyvät asiat.

”Kaikkea ei pystytä eikä haluta tehdä yksin eli tarvitaan paljon yhteistyökumppaneita”, Laurila toteaa.

Metsittäminen ei ole vielä mukana keinovalikoimassa päästöjen vähentämiseen, vaikka se olisi luonnollinen keino. Kuitenkin kaikenlaisia ratkaisuja sitoa hiiltä tarvitaan, vaikka ne toteutettaisiin radikaalilla tavalla. Laurilan mukaan ST1:n intressi ei ole päästöoikeuksien haaliminen tai päästökauppa.

”Paljon on epäilijöitä, että projekti ei tule ikinä onnistumaan. Mutta muitakin merkittäviä projekteja kohtaan on aikanaan ollut alussa myös epäilijöitä, kuten Otaniemessä kaukolämpöä keräävää syväreikähanketta, DeepHeatiä. Jonkun on oltava se, joka kokeilee ja tekee asioita etunenässä.”

1 Comment

  1. Omasta kouluvuosista muistuu mieleen Saharan metsittäminen ja miten silloin markkinoitiin ohjelmaa aavikoitumista vastaan toimimisessa?
    Valitettavasti paikallisten klaanien yms toimettomien heimojen jatkuva sotiminen ja vihanpito keskenään on vienyt pohjan näiltä 60 ja 70- luvun metsityksiltä. Eräs kouluissa tehty rahankeräys levisi koulujen ulkopuolelle eri järjestöjen ja viranomaisten toimesta, kyseessä oli kaivoprojekti jolla piti saada kaivoja ja vettä ihmisille, mutta taas kyseisten klaanien ja heimojen väliset tappamiset ja murhaamiset veivät pohjan koko hommalta eli naapuriheimo tuli ja saastutti kylän kaivon ja päinvastoin. Samalla koulutetut kaivopumppumiehet tietysti tapettiin ensimmäisinä. Onko St1 löytänyt uuden keinon tehdä tuota metsitysprojektia kun valtion kehitystyötä tehty työ valui täysin Saharan hiekkaan? Eräs ongelma mitä muistelen noista metsitysongelmista oli se, ettei kyläläiset ymmärtänyt ettei puita saa heti hakata täysin ja käyttää polttoaineena vaan metsien pitäisi saada olla rauhassa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *