Miksi energiatekniikka ja ympäristötekniikka ovat LUTissa erilliset ohjelmat?

LUTissa energiatekniikan ja ympäristötekniikan ohjelmat ovat erillisiä tutkinto-ohjelmia. Useassa muussa yliopistossa nämä alat ovat tavalla tai toisella niputettu yhteen – joko samaan ohjelmaan tai yhteen jonkin muun alan kanssa. Miksi ohjelmat sitten ovat LUTissa erilliset?

Kysyimme asiaa energiatekniikan ja ympäristötekniikan kandidaattiohjelmien vastuuhenkilöiltä.

”Meillä molemmat alat ovat yliopiston strategian kannalta keskiössä ja niitä kohdellaan tasapuolisesti. Tämä mahdollistaa sen, että opetus ja tutkimus pureutuvat syvemmälle, kuin jos nämä alat olisivat rinnasteisia tai alisteisia jollekin muulle alalle”, kuvailee energiatekniikan koulutusohjelman vastaava Ahti Jaatinen-Värri.

Puhtaasti energiatekniikkaan keskittyvästä koulutusohjelmasta valmistuvat osaajat hallitsevat koko energiantuotannon ketjun aina voimalaitosten tekniikasta niiden taloudelliseen ja turvalliseen käyttöön sekä ympäristöystävällisiin energian tuotanto- ja jakelujärjestelmiin asti.

Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa syvällisempi pureutuminen alan teemoihin mahdollistaa sen, että koulutusohjelmasta valmistuvat osaajat voivat työllistyä monille eri aloille, ei pelkästään esimerkiksi energia-alalle.

”Meillä ympäristötekniikan koulutusohjelmassa pääsee syventymään laajemmin ympäristönäkökulmiin ja niiden ratkaisuihin, kuin ohjelmissa, joissa painotus on jossakin muussa alassa. Opintoihin sisältyy paljon alasta riippumattomia teemoja, kuten päästöjen hallintaa, yritysten ympäristövastuuta, kestävyysjohtamista ja ympäristömyötäistä tuotesuunnittelua”, kertoo kandidaattiohjelman vastaava Sanni Väisänen.

Energiatekniikka ja ympäristötekniikka ovat LUTissa tasavertaisia aloja paitsi koulutuksessa, myös tutkimuksessa. Alat toimivat samassa akateemisessa yksikössä, LUT School of Energy Systemsissä, mutta ovat erilliset osastonsa.

”Tämä asetelma antaa myös tietyllä tapaa vapauksia: jos ympäristötekniikka olisi tiukasti jonkin toisen tekniikan alan kainalossa, ei meillä ehkä olisi esimerkiksi ruokaan ja ruokaturvaan liittyvää tutkimusta näin paljoa”, Väisänen sanoo.

Koska energiatekniikka ja ympäristötekniikka ovat LUTissa erillisiä tutkinto-ohjelmia, on hakijan ennen yhteishakua valittava, kumpaan koulutusohjelmaan hakee.

Valinta ei kuitenkaan ole kiveen hakattu: tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat yleisopinnot ovat energia-, kone-, sähkö- ja ympäristötekniikan opiskelijoille pääosin yhteisiä ja viisailla valinnoilla opiskelija voi hakeutua toiseen ohjelmaan jo toisen vuoden opintojen aikana. Se edellyttää hyvää opintomenestystä ja opintojen etenemistä tavoiteajassa.

Yhteiset yleisopinnot sisältävät mm. matematiikkaa, fysiikkaa, kieli- ja viestintäopintoja sekä työharjoittelua. Aineopinnot painottuvat luonnollisesti valittuun alaan.

”On vahvuus, että esimerkiksi ympäristötekniikan opiskelija ymmärtää perusteet myös sähköstä, energiasta ja konetekniikasta. Yleisopinnoilla luodaan vahva pohja insinööriosaamiselle”, Jaatinen-Värri kuvailee.

Opiskelija voi laajentaa ja täydentää omaa osaamistaan haluamaansa suuntaan myös sivuopinnoilla. Osa LUTin koulutusohjelmista tarjoaa myös mahdollisuuden laajaan sivuopintokokonaisuuteen.

Esimerkiksi energiatekniikasta kiinnostunut tekniikan tai kauppatieteiden opiskelija voi valita kandidaattiopintoihin energiatekniikan sivuopinnot, ja jatkaa niitä myös maisterivaiheessa. Tällöin hän suorittaa energiatekniikan laajan sivuaineen.

Väisäsen mukaan opiskelijat hyödyntävät sivuaineita opintojensa varioimiseksi todella hyvin.

”Se tuo kilpailuetua työmarkkinoilla, kun tekee opinnoissaan asioita hieman eri tavalla. Energiatekniikka on ympäristötekniikan puolella perinteinen valinta, mutta kauppatieteet on myös noussut suosituksi. Esimerkiksi ympäristöjohtamisesta kiinnostuneelle opiskelijalle kauppatieteet on hyvä valinta sivuaineeksi. Viime vuosina myös tietotekniikkaa on valittu ahkerasti – siitä olen erityisen iloinen”, Väisänen sanoo.

Energiatekniikan opiskelijoita kannustetaan niin ikään tekemään omannäköisiä valintoja.

”Meillä voi aidosti syventyä johonkin, mikä itseä oikeasti kiinnostaa. Se mahdollistaa yksilöllisen urapolun työelämässä. Ja käytännössä meidän opiskelijoilla täystyöllisyys”, Jaatinen-Värri kiittelee.