Diplomi-insinöörien ja kauppatieteiden maistereiden työllisyys- ja palkkatilastot näyttävät muutaman taantumavuoden jälkeen kehittyvän jälleen positiivisesti. Työttömyysluvut ovat molemmilla aloilla laskussa ja palkkakehitys hienoisessa kasvussa. Osaavista tekijöistä on pulaa niin kaupallisella kuin tekniselläkin alalla.
Haastattelimme Tekniikan Akateemisten (TEK) ja Suomen Ekonomien edustajia, ja kysyimme, miten diplomi-insinöörien ja kauppatieteiden maistereiden työmarkkinat ovat kehittyneet viime vuosina ja miltä ne näyttävät lähitulevaisuudessa.
Diplomi-insinöörien palkat nousevat maltillisesti
Tekniikan Akateemiset on diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja muiden tekniikan alalla toimivien yliopistotason tutkinnon suorittaneiden etujärjestö. TEK tekee vuosittain jäsenilleen työmarkkinatutkimuksen, jonka avulla se kerää tietoa palkoista ja muista työehdoista sekä jäsentensä tilanteesta työmarkkinoilla.
Vuoden 2018 työmarkkinatutkimuksen mukaan diplomi-insinöörin keskimmäinen palkka eli mediaanipalkka oli 4900 euroa/kk. Keskiarvopalkka vuonna 2018 oli 5360 euroa/kk.
Palkkakehitykseen vaikuttavat muun muassa yleinen taloustilanne, sovitut yleiskorotukset sekä henkilökohtaiset palkankorotukset, jotka perustuvat työssä suoriutumiseen ja kehittymiseen tai urakehitykseen.
Työmarkkinatutkimukset kertovat, että viime vuosina diplomi-insinöörien vuosittainen palkkakehitys on ollut noin 1–2 prosentin luokkaa, paitsi vuonna 2017, jolloin yleiskorotuksia ei maksettu lainkaan kilpailukykysopimuksen takia. Palkkatutkija Tuunia Keränen TEKistä sanoo, että tulevaa palkkakehitystä on vaikea ennustaa.
“Vuonna 2019 useilla aloilla on maksettu 1,6 prosentin suuruinen yleiskorotus.”
”Diplomi-insinööreille syntyy uusia mahdollisuuksia tekniikan alalla koko ajan”
Diplomi-insinöörien työllisyystilanne on parantunut huomattavasti 2–3 viime vuoden aikana. Työttömyys lähti voimakkaaseen laskuun vuonna 2016 yleisen taloustilanteen paranemisen myötä. Vuonna 2019 työttömyyden lasku tasaantui diplomi-insinööreillä kolmen prosentin tuntumaan, kertoo analyytikko Arttu Piri.
”Tälläkin hetkellä työttömänä on vain noin 3 prosenttia diplomi-insinööreistä, ja vastavalmistuneillakin työttömyys on samaa tasoa.”
Pirin mukaan TEKin tavoitteena on, että Suomesta löytyy tekniikan alan parhaat työpaikat ja työntekijät myös tulevaisuudessa.
”Osaavista ja kehitysorientoituneista diplomi-insinööreistä on pulaa lähes kaikilla aloilla”
”Osaavista ja kehitysorientoituneista diplomi-insinööreistä on pulaa lähes kaikilla aloilla. Kaiken lähtökohtana on vahva substanssiosaaminen, jota syntyy, kun hoitaa opintonsa kovalla motivaatiolla ja hyvällä asenteella. Mutta tutkinnon lisäksi tarvitaan näyttöä osaamisen soveltamisesta käytäntöön. Sitä syntyy opintojen aikaisten työelämäkontaktien kautta.
Valmistuneella on edessään kymmeniä vuosia työuraa, joiden aikana pitää varmasti kyetä uudistumaan ja kehittymään. Työnantajat hakevat työvoimaa akuuttien tarpeiden vuoksi, mutta samalla toivovat löytävänsä tekijöitä, joiden kanssa organisaation on mahdollista adaptoitua muutokseen ja joiden kanssa sitä voi aktiivisesti olla myös rakentamassa”, Piri sanoo.
Ekonomien palkkataso nousee erityisesti urakehityksen myötä
Suomen Ekonomit on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden sekä alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Järjestön vuosittaisen palkkatasotutkimuksen mukaan ekonomijäsenten mediaanipalkka oli 5 000 euroa syksyllä 2018. Keskiarvopalkka ilman tulospalkkioita oli 5 800 euroa/kk.
Ekonomien palkkatason nousuun vaikuttaa enemmän urakehitys kuin yleiskorotukset, sillä palkan korotuksen taustalla on usein tehtävien tai työpaikan vaihdos.
”Ekonomeja työskentelee yli 5000 eri ammattinimikkeellä”
”Erittäin merkittävä osa ekonomeista työskentelee aloilla ja asemissa, joissa työehtosopimuksia ei ole tai ne eivät koske heitä, toisin sanoen mahdolliset palkankorotukset täytyy itse pystyä neuvottelemaan työnantajan kanssa. Suuri joukko asiantuntijoita ja keskijohtoa on isoilla ekonomialoilla, kuten tilintarkastuksen, kaupan ja vakuutusten parissa vailla työehtosopimusta. Mutta on hyvä huomata, että ekonomeja työskentelee yli 5000 eri ammattinimikkeellä”, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Oksanen Suomen Ekonomeista.
Ekonomien työpaikat entistä hankalampia löytää
Kilpailu kaupallisen alan työpaikoista on kiristynyt. Työpaikat ovat Oksasen mukaan enemmän piilossa kuin aiemmin ja samasta työpaikasta kilpailee usein monella eri koulutustaustalla olevia hakijoita. Oman osaamisen kehittäminen ja myyminen korostuvat työmarkkinoilla yhä enemmän.
”Henkilöt, jotka ovat aktiivisia oman osaamisensa kehittämisessä, työllistyvät parhaiten”
”Osaajien pitää osata tunnistaa ja sanoittaa oma osaamisensa, jotta he osaavat määrittää tavoitteensa työmarkkinoilla ja aktiivisesti hakeutua sopiviin työpaikkoihin. Lisäksi jatkuva osaamisen kehittäminen on tärkeää nykytyöelämässä ja henkilöt, jotka ovat aktiivisia oman osaamisensa kehittämisessä, työllistyvät parhaiten. Oma kiinnostus ja motivaatio haettavaa tehtävää kohtaan on hyvä tuoda esille innostuneesti”, Suomen Ekonomien uraneuvonnasta kerrotaan.
Työttömyysluvuissa on ekonomien osalta nähtävissä oikeansuuntaista kehitystä. Tällä hetkellä kauppatieteiden maistereista noin viisi prosenttia on työttömänä.
”Tärkeää suuntautua aidosti asioihin, mistä on itse kiinnostunut”
”Työllisyystilanne on yleisesti ottaen jäsenistössämme hyvä, toki sitäkin voidaan aina tarkastella eri näkökulmista: onko kyse absoluuttisesta työllisyydestä vai niin kutsutusta laadullisesta työllisyydestä eli koulutustasoa vastaavasta työllisyydestä. Alku-uraa peilaavien palautekyselyaineistojen perusteella myös laadullinen työllistyminen on varsin hyvällä tasolla. Tilanne säilynee vuonna 2020 varsin samanlaisena”, Oksanen arvioi.
Yleinen taloustilanne vaikuttaa eniten kauppatieteiden maistereiden työllistymisnopeuteen. Kauppatieteiden maisterit työllistyvät ja sijoittuvat sekä nousu- että laskusuhdanteessa hyvin työmarkkinoilla. Digi- ja data-analyysitaitoja vaaditaan entistä useammassa työssä. Tämä on Suomen Ekonomien uraneuvonnan mukaan iso trendi.
”Vahvat tiimityöntekijät, lisäksi innostuneet ja joustavat projektien, tiimien tai toiminnan johtamiseen liittyvät tekijät ovat kysyttyjä.”
Tulevaisuudessa työllistymisen kannalta yhä isompi merkitys on sillä, millaisen tutkinnon kauppatieteilijä on rakentanut itselleen yliopistossa. Esimerkiksi kauppatieteiden ja tekniikan, oikeustieteiden tai tietojärjestelmätieteiden yhdistelmä on valttia. Myös kieliosaaminen on kansainvälistymistä ajatellen hyvä etu.
”Esimerkiksi kauppatieteiden ja tekniikan yhdistelmä on luonnollinen, jos esimerkiksi yrityksellä on jokin uusi tuote tai innovaatio, mikä pitää viedä markkinoille. Kaupallistaminen edellyttää sekä kaupallista että teknistä näkemystä.
On kuitenkin hyvä muistaa, että tutkinto yksinään ei riitä kauhean pitkälle vaan omaa osaamista täytyy olla valmis päivittämään jatkuvasti”, Oksanen muistuttaa.
