Millaiset ovat diplomi-insinöörien (DI) ja kauppatieteiden maistereiden (KTM) työmarkkinat?

Diplomi-insinöörien  ja kauppatieteiden maistereiden työllisyys- ja palkkatilastot näyttävät muutaman taantumavuoden jälkeen kehittyvän jälleen positiivisesti. Työttömyysluvut ovat molemmilla aloilla laskussa ja palkkakehitys hienoisessa kasvussa. Osaavista tekijöistä on pulaa niin kaupallisella kuin tekniselläkin alalla.

Haastattelimme Tekniikan Akateemisten (TEK) ja Suomen Ekonomien edustajia, ja kysyimme, miten diplomi-insinöörien ja kauppatieteiden maistereiden työmarkkinat ovat kehittyneet viime vuosina ja miltä ne näyttävät lähitulevaisuudessa.

Diplomi-insinöörien palkat nousevat maltillisesti

Tekniikan Akateemiset on diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja muiden tekniikan alalla toimivien yliopistotason tutkinnon suorittaneiden etujärjestö. TEK tekee vuosittain jäsenilleen työmarkkinatutkimuksen, jonka avulla se kerää tietoa palkoista ja muista työehdoista sekä jäsentensä tilanteesta työmarkkinoilla.

Vuoden 2017 työmarkkinatutkimuksen mukaan diplomi-insinöörin keskimmäinen palkka eli mediaanipalkka oli 4799 euroa/kk. Keskiarvopalkka vuonna 2017 oli 5247 euroa/kk.

Palkkakehitykseen vaikuttavat muun muassa yleinen taloustilanne, sovitut yleiskorotukset sekä henkilökohtaiset palkankorotukset, jotka perustuvat työssä suoriutumiseen ja kehittymiseen tai urakehitykseen.

Työmarkkinatutkimukset kertovat, että diplomi-insinöörien palkat ovat viimeisen viiden vuoden aikana nousseet noin prosentin vuodessa. Vuonna 2017 nousu oli vain 0,2 prosenttia, koska kilpailukykysopimuksen takia yleiskorotuksia ei maksettu.

Palkkatutkija Tuunia Keränen TEKistä arvioi palkkojen kehittyvät myös pari seuraavaa vuotta maltillisesti.

”Vuosina 2006–2012 keskimääräiset korotukset olivat suurempia, noin 2–5 prosenttia vuodessa. Tulevaa palkkakehitystä on vaikea ennustaa, mutta työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu useille aloille palkkaratkaisu, joka nostaa palkkoja yhteensä 3,2 prosenttia seuraavan kahden vuoden aikana.”

Diplomi-insinööreille syntyy uusia mahdollisuuksia tekniikan alalla koko ajan

Työllisyystilastoissa muutokset parina viime vuonna ovat olleet suurempia. Diplomi-insinöörien työttömyys nousi vuosina 2012–2015, mutta vuonna 2016 se lähti voimakkaaseen laskuun yleisen taloustilanteen paranemisen myötä, kertoo analyytikko Arttu Piri.

”Lasku jatkuu edelleen, ja ainoastaan alle neljä prosenttia DI-työvoimasta on tällä hetkellä työttömänä”, Piri kertoo.

Pirin mukaan TEKin tavoitteena on, että Suomesta löytyy tekniikan alan parhaat työpaikat ja työntekijät myös tulevaisuudessa.

”Osaavista ja kehitysorientoituneista diplomi-insinööreistä on pulaa lähes kaikilla aloilla”

”Osaavista ja kehitysorientoituneista diplomi-insinööreistä on pulaa lähes kaikilla aloilla. Eteenpäin pyrkivät, kasvuhakuiset yritykset haluavat rekrytoida itselleen parhaat osaajat, joten uusia mahdollisuuksia tekniikan alalla syntyy koko ajan.

Samalla se tarkoittaa sitä, että diplomi-insinöörin valmistumisvaiheen tiedoilla ja taidoilla ei pärjää uran loppuun saakka. Pitää olla valmis omaksumaan uusia tapoja, teknologioita ja menetelmiä. Näin voi varmistaa olevansa kysyttyä työvoimaa alalla kuin alalla”, Piri sanoo.

Ekonomien palkkataso nousee erityisesti urakehityksen myötä 

Suomen Ekonomit on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden sekä alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Järjestön vuosittaisen palkkatasotutkimuksen mukaan ekonomijäsenten mediaanipalkka oli 5 000 euroa lokakuussa 2016. Keskiarvopalkka ilman tulospalkkioita oli 5 690 euroa/kk.

Ekonomien palkkatason nousuun vaikuttaa enemmän urakehitys kuin yleiskorotukset, sillä palkan korotuksen taustalla on usein tehtävien tai työpaikan vaihdos.

”Ekonomeja työskentelee yli 5000 eri ammattinimikkeellä”

”Meidän jäsenemme joutuvat usein neuvottelemaan omista palkoistaan ja palkkakehityksestään. Työehtosopimuksen olemassaolo ja sisältö riippuu jonkin verran alasta, millä työskentelee. Suuri joukko asiantuntijoita ja keskijohtoa on isoilla ekonomialoilla, kuten tilintarkastuksen, kaupan ja vakuutusten parissa vailla työehtosopimusta. Mutta on hyvä huomata, että ekonomeja työskentelee yli 5000 eri ammattinimikkeellä”, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Oksanen Suomen Ekonomeista.

Ekonomien työpaikat entistä hankalampia löytää

Kilpailu kaupallisen alan työpaikoista on kiristynyt. Työpaikat ovat Oksasen mukaan enemmän piilossa kuin aiemmin ja samasta työpaikasta kilpailee usein monella eri koulutustaustalla olevia hakijoita. Oman osaamisen kehittäminen ja myyminen korostuvat työmarkkinoilla yhä enemmän.

”Etenkin alku-uralla oma aktiivisuus ja jo opintojen aikana luodut verkostot ovat hirmuisen tärkeitä”

”Etenkin alku-uralla oma aktiivisuus ja jo opintojen aikana luodut verkostot ovat hirmuisen tärkeitä. Ne usein määrittelevät sen, miten pääsee kiinni työelämään. Myös omaa osaamista täytyy osata myydä oikealla tavalla. Kannattaa jo opintojen aikana valita sellaisia asioita, mitkä oikeasti kiinnostavat itseä – se lisää omaa intohimoa ja draivia erottua joukosta.”

Työttömyysluvuissa on ekonomien osalta nähtävissä oikeansuuntaista kehitystä. Tällä hetkellä kauppatieteiden maistereista noin viisi prosenttia on työttömänä, mutta luku on laskenut viimeisen vuoden aikana tuntuvasti.

”Tärkeää suuntautua aidosti asioihin, mistä on itse kiinnostunut”

”Vuosina 2011–2016 työttömyysluvuissa tapahtui iso nousu, mutta piikki on nyt saavutettu ja siitä on tultu selkeästi alaspäin. Talouden kehittyessä työttömyysluvut laskevat entisestään. Vuonna 2016 työttömien kauppatieteiden maistereiden määrä oli noin 2500, kun vuonna luku 2017 lokakuussa luku oli jo alle 2100.”

Tulevaisuudessa työllistymisen kannalta yhä isompi merkitys on sillä, millaisen tutkinnon kauppatieteilijä on rakentanut itselleen yliopistossa. Esimerkiksi kauppatieteiden ja tekniikan, oikeustieteiden tai tietojärjestelmätieteiden yhdistelmä on valttia. Myös kieliosaaminen on kansainvälistymistä ajatellen hyvä etu.

”Kaupallistaminen edellyttää sekä kaupallista että teknistä näkemystä”

”Esimerkiksi kauppatieteiden ja tekniikan yhdistelmä on luonnollinen, jos esimerkiksi yrityksellä on jokin uusi tuote tai innovaatio, mikä pitää viedä markkinoille. Kaupallistaminen edellyttää sekä kaupallista että teknistä näkemystä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tutkinto yksinään ei riitä kauhean pitkälle vaan omaa osaamista täytyy olla valmis päivittämään jatkuvasti”, Oksanen muistuttaa.

Lisätietoja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *