Mitä on ohjelmistotuotanto?

Ohjelmistotuotanto, puhekielessä myös ohjelmistotekniikka, on tietotekniikan tutkimusalue, joka etsii ratkaisuja ihmisten ja organisaatioiden moninaisiin ongelmiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi digitalisaatioon, energiankulutuksen vähentämiseen, yritysmaailman tutkimus- ja kehitystarpeisiin tai vaikkapa kuluttajien toimintatapojen ohjaamiseen kestävän kehityksen suuntaan.

Mutta mitä se ohjelmistotuotanto tekemisen tasolla tarkoittaa? Siihen vastaa tietotekniikan apulaisprofessori Jussi Kasurinen.

”Ohjelmistotuotannossa keskitytään siihen, miten ohjelmistoja tai verkkopalveluja rakennetaan, suunnitellaan, kehitetään, testataan tai ylipäänsä niiden kehittämistä hallitaan.

Alana se on lähempänä tuotantotaloutta kuin esimerkiksi tietojenkäsittely, mutta myös ohjelmistojen rakentamisessa tarvitaan teknillistä osaamista ja kykyä luoda ohjelmia eli koodata, testata ja varmentaa, että muiden luomat lähdekoodikokonaisuudet toimivat oikein.”

Käytännössä ohjelmistotuotannolla tarkoitetaan siis verkkopalveluja tai vaikkapa kännykkäohjelmia, ja kaikkia niiden tuotantoon liittyviä vaiheita, työkaluja sekä dokumentaatiota.

Työkalut haltuun

Python, C, Java, Javascript, debuggerit, kehysympäristöt, versionhallintaratkaisut, virheenjäljittimet – tuttuja termejä? Ei haittaa, vaikka et termejä tuntisikaan. Tietotekniikan opinnot LUTissa aloitetaan alkeista.

Yliopistossa suoritetaan ensin kolmevuotinen tekniikan kandidaatin tutkinto, jonka jälkeen opiskelijalla on oikeus jatkaa opintoja diplomi-insinööri- eli maisteriohjelmassa.

Tietotekniikan kandidaatin opinnoissa keskitytään aluksi perusasioiden ymmärtämiseen sekä ohjelmointitaidon oppimiseen. Jotta voi rakentaa ohjelmistoja, täytyy ensin hallita yleisimmät ohjelmointikielet, erilaiset tietokantaratkaisut ja suunnitteluohjelmat sekä ohjelmointityön työkalut.

Perusohjelmointikurssien jälkeen opintojen painopiste siirtyy itse ohjelmistotuotantoon, eli käyttövalmiin ohjelman ja sen muiden keskeisten elementtien, kuten asennusohjelmiston ja dokumentaation, tuotantoon ja siihen, miten ohjelmistoja voidaan tehdä esimerkiksi nopeammin tai halvemmin.

LUT-yliopistossa ohjelmistotuotantoa voi opiskella aina maisteritasolle asti – ainoana yliopistona Suomessa. Maisteriopinnoissa ohjelmistotuotantoa käsitellään astetta syvällisemmin.

”Meillä on esimerkiksi kokonaan erillinen kurssi ohjelmistojen ylläpidosta ja kehittämisestä julkaisun jälkeen. Organisaatiotasolla perehdymme tuote- ja palveluportfolion hallintaan. Lisäksi syvennymme muun muassa ohjelmistojen mallintamiseen ja uudelleen suunnitteluun sekä ohjelmistotekniikan tietoturvaan, oli se sitten ensimmäistä versiota tehtäessä, olemassa olevan kehittämistä tai digitalisointiin liittyvää tekemistä.”

Käytäntö edellä

Tietotekniikka eli lyhyemmin tite, ja sen myötä myös ohjelmistotuotanto, poikkeavat muista insinööritieteistä siinä mielessä, että ne eivät tarkastele luonnonilmiöitä, vaan toimivat muiden tieteen alojen tukena, ja edesauttavat näitä luomaan uusia ratkaisuja erilaisten digitaalisten teknologioiden avulla. Tämä näkyy myös opintojen sisällössä.

”Ohjelmistotuotannon ohjelmassa on 3–4 kurssia yliopistotason matematiikkaa eikä ohjelmassa ole fysiikan ja kemian kursseja, ellei opiskelija itse valitse niitä tutkintoonsa esimerkiksi sivuaineen kautta. Tietotekniikan opinnoissa siirrytään hyvin nopeasti käytännön asioihin ja soveltamaan.”

LUTissa on tietotekniikan lisäksi tarjolla myös laskennallisen tekniikan ja analytiikan koulutusohjelma, jossa erilaisia ongelmia ratkotaan matematiikan ja tietotekniikan avulla. Koulutusohjelmilla on yhteisiä kursseja, ja lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella näitä aineita ristiin, sivuaineina pääaineen ohella.

”Tällaisesta kokonaisuudesta muodostuu niin kutsuttuja supertiteläisiä”, sanoo Kasurinen.

Osaajia tarvitaan enemmän kuin heitä valmistuu

Ohjelmistotuotannon osaajista on Suomessa huutava pula. Ohjelmisto- ja e-business ry:n tekemän, vuoden 2018 ohjelmistoyrityskartoituksen mukaan yliopistoista valmistuu ohjelmistoalalle vuosittain noin 1 100 osaajaa, joka on noin kaksi prosenttia koko alan työntekijämäärästä. Ala kuitenkin kasvaa vuosittain yli 10 prosentin vauhtia.

Arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2021 mennessä yli 50 000 uutta osaajaa. Pelkästään ohjelmistoalalle tarvittaisiin yli 11 000 uutta osaajaa, ja määrä kasvaa vuosittain muutamalla tuhannella. Töistä ei siis ole pulaa, vaan tekijöistä.