Opiskelijoiden ääni ratkaisee – parhaat opettajat palkitaan kerran vuodessa

LUT-yliopisto jakaa parhaan opettajan palkinnon kerran kalenterivuodessa. Vuoden 2020 palkinnonsaajat julkistettiin  yhdessä ylioppilaskunnan kanssa järjestetyssä Palautteesta tekoihin -onlinetilaisuudessa 31.3.2021.

Parhaan opettajan palkinto jaettiin tällä kertaa poikkeuksellisesti kolmen eri opintojakson opettajalle tai opettajatiimille. Näin yliopisto halusi huomioida opettajia aiempaa laajemmin kiitoksena korkeatasoisesta opetuksesta ja siitä, että opiskelijoiden oppimisesta on huolehdittu myös haastavana pandemia-aikana.

Vuoden 2020 parhaat opettajat ovat: Paavo Ritala ja Henri Hussinki (LUT-kauppakorkeakoulu), Maaret Paakkunainen (LUT School of Engineering Science) sekä Kimmo Kerkkänen, Jussi Sopanen ja Alex Rosu (LUT School of Energy Systems).

Palkinnon saaja tai saajat valitaan aina opiskelijoiden antamien opintojaksopalautteiden perusteella. Kysymykseen kuinka opintojakso kokonaisuudessaan edisti oppimistani annetut vastaukset ovat valinnan tärkein kriteeri. Arviointijaksona toimivat periodit eli opetusjaksot 3–4 (kevätlukukausi) sekä 1–2 (syyslukukausi). Valinnoissa huomioidaan ne opintojaksot, joista palautetta on antanut vähintään 15 opiskelijaa. Viiden vuoden sisällä ei palkita opettajia, joita on palkittu aiemmin.

Palkitut opettajat/opettajatiimit sekä opintojaksot:

  • Paavo Ritala ja Henri Hussinki, opintojakso: Contemporary issues in Strategic Management and Innovation
  • Maaret Paakkunainen, opintojakso: Epäorgaaniset analyysit
  • Kimmo Kerkkänen, Jussi Sopanen ja Alex Rosu, opintojakso: Mekaniikka.

Ritala: ”Erilainen oppiminen on merkittävä rikkaus”

Paavo Ritala

Paavo Ritalan ja Henri Hussingin opintojaksolla opiskelijat pääsevät sukeltamaan strategisen johtamisen ja innovaatioiden ajankohtaisiin ilmiöihin. Kurssi on suunnattu maisterivaiheen opiskelijoille ja se on tarjolla useassa eri LUT-kauppakorkeakoulun maisteriohjelmassa.

Kurssipalautteissa kiitellään eniten kurssin mukaansatempaavuutta, opiskelijoiden välistä aktiivista keskustelua ja interaktiivisuutta, mahdollisuutta perehtyä useampaan ajankohtaiseen keskustelunaiheeseen sekä opettajien osoittamaa aitoa kiinnostusta opetettaviin aiheisiin ja opiskelijoiden oppimiseen. Opiskelijoiden mukaan kurssilla tapahtuva oppiminen on hyvin erilaista kuin muilla kursseilla.

”Tämä erilaisuus on mielestäni merkittävä rikkaus. Mielestäni on hienoa, että opiskelijat pääsevät kokemaan eri oppimissisältöjen lisäksi erilaisia pedagogisia lähestymistapoja ja kurssiformaatteja”, Ritala sanoo.

Opintojaksolla hyödynnetään vertaisoppimista (peer learning) sekä käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) lähestymistapaa – monesta eri näkökulmasta. Opiskelijat valitsevat yhden kymmenestä ennalta määritellystä aiheesta ja tuottavat siitä blogikirjoituksen, etsien materiaaleja sekä tieteellisistä että muista julkisista lähteistä.

Henri Hussinki

Jokaisen blogin kommenttikentässä käydään vilkasta keskustelua, johon osallistuvat sekä muut opiskelijat että opettajat. Opiskelijat tekevät lisäksi reflektiotyön käydyn keskustelun pohjalta.

”Tällä kurssilla me opettajat emme ole perinteisiä luennoitsijoita, vaan oppimisen fasilitaattoreita. Opiskelijat ovat päävastuussa relevantin oppimismateriaalin etsimisestä ja toisilleen tuotettavien opetusmateriaalien laatimisesta”, kertoo Hussinki.

Parasta kurssissa on Ritalan mielestä se, että myös opettajat oppivat valtavasti uusia asioita joka kerta.

”Kurssilla käsiteltävät teemat muun muassa alustatalouden, digitaalisten liiketoimintamallien, ja kestävän liiketoiminnan osalta ovat sellaisia, joissa maailma on mennyt ison hypyn eteenpäin joka vuosi. Kurssilla opettaminen on hyvä tapa pysyä itsekin tuoreimmista kehityksistä kärryillä.”

”On myös erittäin arvokasta, että voimme tarjota opiskelijoille aidosti mielenkiintoisen ja relevantin oppimiskokemuksen”, Hussinki täydentää.

Kurssia on kehitetty vuosittain opiskelijapalautteiden perusteella ja tämä työ jatkuu edelleen. Tekstipohjaisen työskentelyn rinnalle on esimerkiksi kaavailtu videoblogeja.

Paakkunainen: ”Parasta kurssissa on se, että pääsee tutustumaan opiskelijoihin”

Maaret Paakkunainen

Epäorgaaniset analyysit -opintojakso on laboratoriotyökurssi, joka on pakollinen kaikille kemiantekniikan opiskelijoille. Kurssi kestää lähes koko fuksivuoden eli se suoritetaan opintojen alkutaipaleella.

Intensiivisen kurssin vastuuopettaja Maaret Paakkunainen on opiskelijoilleen niin tuttu, että häntä moikataan kaupan kassallakin.
Se on hänestä yksi kurssin parhaimmista anneista.

”Laboratoriopäivät ovat pitkiä (5 h/kerta), joten siinä oppii väkisinkin yhdistämään opiskelijoiden nimet ja kasvot. Moni opiskelija lähestyy minua myös myöhemmin opintojen aikana, koska olen tullut laboratoriokurssien aikana niin tutuksi. Yksi tavoite onkin luoda opiskelijoihin sellainen suhde, että heidän olisi helppo lähestyä minua. Monesti olemme laboratoriotöiden aikana muun muassa pohtineet kesätyöasioita ja miettineet eri sivuainemahdollisuuksia.”

Kurssi koostuu lähestulkoon kokonaan laboratoriotöistä ja toteutetaan siten lähiopetuksena. Kurssin yhtenä osaamistavoitteena on opettaa opiskelijoille turvallisia työtapoja. Jokainen työ käydään ohjaajan kanssa läpi, ennen sen aloittamista. Neuvominen ja ohjaaminen on vielä helppoa, kun opettaja on koko ajan läsnä.

Kurssiin kuuluu neljä erilaista työtä, jotka pisteytetään. Varsinaisia työraportteja ei tällä kurssilla vielä kirjoiteta, vaan riittää, että asiat ja laskut on kirjattu omaan laboratoriovihkoon. Opintojakso muodostaa tiiviin kaksikon yhdessä Epäorgaanisen kemian perusteet -opintojakson kanssa.

”Epäorgaanisen kemian perusteet -kurssi tarkastelee asioita teoreettiselta puolelta ja epäorgaaniset analyysit -kurssilla asioita lähestytään käytännön tekemisen kannalta.”

Epäorgaaniset analyysit -kurssin raamit ovat olleet pitkään hyvin samanlaiset, eikä hyväksi havaittuja käytäntöjä ole haluttu lähteä muuttamaan pientä hienosäätöä lukuun ottamatta. Koronapandemia on kuitenkin nostanut esiin uudenlaisia kehittämistarpeita.

”Kurssia kehitetään jatkossa siihen suuntaan, että edes jokin osio siitä on mahdollista suorittaa etänä. Maailmalla on olemassa esimerkiksi virtuaalisia laboratorioita – sellaisesta itsekin vähän haaveilen”, hän sanoo.

Kerkkänen: ”Opintojakso ja opettajat ovat opiskelijaa ja oppimista varten”

Mekaniikka -opintojakso on konetekniikan alalla yksi keskeisimmistä opiskelujen alkuvaiheen opintojaksoista. Opintojakso muodostuu kolmesta pääaiheesta eli statiikasta, dynamiikasta ja värähtelymekaniikasta.

Opintojakso on vahvasti strukturoitu viikkokohtaisten aihepiirien ympärille ja toteutus on vastuuopettaja Kimmo Kerkkäsen sanoin tutun konservatiivinen. Hän vetää kurssia yhdessä Jussi Sopasen ja Alex Rosun kanssa.

Kimmo Kerkkänen, Alex Rosu ja Jussi Sopanen

Opintojaksoa on vuosien varrella kehitetty suoritustavoiltaan joustavaksi. Toimivista käytänteistä pidetään kiinni jatkossakin samalla kun luentoja kehitetään entistä havainnollistavammiksi.

”Nykyisellään koko opintojakson voi suorittaa etänä ja normaalioloissa myös lähiohjausta on tarjolla. Kurssi koostuu case-tyyppisestä harjoitustyöstä, Moodle-tenteistä sekä viikoittain palautettavista tehtävistä ja reaaliaikaisista luento-quizzeista”, Kerkkänen kertoo

Kurssin kantavana teemana on Kerkkäsen mukaan opiskelijalähtöisyyden ja asioiden perille menemisen yhdistäminen. Opiskelijoille pyritään varmistamaan riittävästi ohjausta ja aikaa opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien tehtävien tekemiseen.

”Opintojakson arviointi koostuu monesta eri osasuorituksesta, joiden kautta viikoittain näkee omaa edistymistään kohti tavoitetulosta. Opastamisessa johtolankana on oikealle polulle ohjaaminen sen sijaan, että opiskelija ohjataan kädestä pitäen suoraan maaliin. Vasteaika yhteydenpidossa pyritään pitämään lyhyenä.”

Opettajat haluavat pitää ilmapiirin opintojaksolla sellaisena, että opintojakso ja opettajat koetaan olevan opiskelijaa ja oppimista varten.

”Sopiva rentous oppimistilanteissa sekä valmius erilaisten oppijoiden kohtaamiseen yhdessä oppimista tukevien rakenteiden ja käytänteiden kanssa on yksi opintojakson vahvuuksista. Ja näistä myös opiskelijat ovat antaneet kiittävää palautetta.”

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *