Pääsykoevinkit: kauppatieteet ja kauppakorkeakoulu

Kauppatieteet on vuosi toisensa perään yksi suosituimmista hakukohteista Suomessa. Tämä luonnollisesti tarkoittaa, että kauppakorkeakouluun pääsy vaatii panostamista ja pääsykoemateriaaliin syventymistä.

Kauppatieteiden pääsykoe perustuu lukion oppimääriin historian (HI1), yhteiskuntaopin (YH2) ja matematiikan (MAB5/MAA10) kursseista. Kauppakorkeakouluun hakevan kannattaa siis panostaa näihin aineisiin jo ylioppilaskokeissa, jolloin pääsykoeurakka helpottuu. Kokosimme alle muutaman hyvän vinkin, joiden avulla pääsykokeet ovat selätettävissä.

Vinkkejä pääsykokeisiin lukemiseen:

  1. Suunnittele aikataulusi huolellisesti ja pysy siinä. Fiksuinta on tehdä opiskelusta rutiini, jolle suunnittelee toimivan lukujärjestyksen etukäteen. Hyvä tahti voi olla esimerkiksi arkisin 9–16 tai 8–15 sisältäen ruokatauon. Muista pitää myös lepopäiviä!
  2. Lue paikassa, jossa kykenet keskittymään. Toiset keskittyvät paremmin kirjastossa ja toiset kotosalla. Etsi itsellesi paras paikka lukea. Myös opiskelupaikan vaihtelu silloin tällöin voi parantaa oppimista.
  3. Käytä opiskeluaika tehokkaasti. Esimerkiksi kännykkä tuntuu olevan nykyään monella mukana joka paikassa, mutta kannattaa viedä se opiskelun ajaksi vaikka viereiseen huoneeseen ja laittaa se äänettömälle. Näin minimoit halun vilkuilla puhelimen ilmoituksia ja saat optimoitua kaiken ajan opiskeluun.
  4. Muista pitää myös taukoja. Monen tunnin opiskelu yhtä soittoa ei auta, se vain puuduttaa. Tauot kannattaa ajoittaa niin, että kahden tunnin ajan keskittyy tehokkaasti opiskeluun, jonka jälkeen pitää pienen taukojumpan tai somen selaushetken.
  5. Hanki motivoiva lukukaveri. Lukeminen yhdessä kaverin kanssa on hauskempaa ja omaa motivaatiota on helpompi pitää yllä, kun tavoitteisiin pyritään yhdessä.
  6. Opiskele sen mukaan millainen oppija olet. Yo-kokeiden jälkeen jokaiselle on muotoutunut jonkunlainen tapa opiskella. Jos se on muistiinpanot, tee niitä. Jos se on preppauskurssit, käy valmennuskurssi. Jos opit parhaiten lukemalla ääneen, opeta asioita kuvitteelliselle kuuntelijalle.
  7. Keskity aluksi kokonaisuuksiin, sitten yksityiskohtiin. Ei riitä, että opettelet asioita ”hauki on kala” -menetelmällä. Tärkeää on, että opit hahmottamaan kokonaisuuksia ja asioiden yhteyksiä. Aloita opiskelu niin, että hahmotat kokonaisuudet ja paneudu sitten yksityiskohtiin tarkemmin.
  8. Ymmärrä pääsykoemateriaali. Ulkoa muistamisella ei pötkitä pitkälle, joten materiaalien ymmärtämisellä on suuri rooli pääsykokeisiin valmistautuessa. Kun ymmärtää, mitä kirjoissa oikeastaan tarkoitetaan, on helpompaa alkaa soveltamaan asioita.
  9. Opettele käsitteet. Erityisesti historian kurssin kirjaa lukiessa kannattaa käsitteet ja niiden määrittelyt opetella erityisen hyvin. Tärkeää on tietää ja muistaa oleellisimmat asiat ja tapahtumat sekä ymmärtää, mitä niissä on taustalla.
  10. Älä ota paineita siitä, miten muut lukevat. Jokainen lukee eri tavoin, eikä ole yhtä oikeaa tapaa opiskella. Ei kannata uskoa kaikkea mitä keskustelupalstoilla kerrotaan lukumääristä ja -tunneista. Jokaisella on kuitenkin eri tapa ja eri nopeus oppia asioita. Siksi on tärkeää tuntea itsensä oppijana – tiedät kyllä, milloin omaksut asioita oikeasti.
  11. Kiinnitä huomiota, mitä pääsykoeaineistojen oppimäärät sisältävät. Lukiokirjojen eri kustantajat painottavat kirjoissaan eri asioita, mutta pääsykoemateriaalina on HI1, YH2 sekä MAB5/MAA10-kurssien oppimäärät. Tämän takia erityisesti yhteiskuntaopissa on hyvä lukea rinnakkain ainakin kahden eri kustantajan kirjoja, jotta tärkeitä asioita ei mene sivu suun. Historiassa ja matematiikassa tärkeimmät asiat tulevat kyllä ilmi yhdenkin kirjan kautta.
  12. Näe kavereita, pidä hauskaa, nuku ja urheile. Ihan kuin minkä tahansa muunkin suorituksen kanssa, ei pääsykokeisiin lukemisessakaan ole järkeä vetää itseään piippuun. Lepo ja vapaa-aika ovat erityisen tärkeäitä, ettei lukemisesta mene into heti ensimmäisenä parina viikkona ja itse koetilanteessa kykenee antamaan parhaan suorituksensa.
  13. Harjoittele indeksien ja taulukoiden lukemista. Yhteiskuntaopin osuudessa oleellisena osana on ollut usein erilaisten kaavioiden ja taulukoiden lukeminen. Tätä ei kuitenkaan opeteta suoraan kirjoissa, joten niiden lukemista on hyödyllistä opiskella itsenäisesti.
  14. Laatu korvaa määrän. Joskus kuulee tarinoita siitä, että lukemiseen on käytetty 12 tuntia päivässä joka päivä, mutta opiskelupaikkaa ei ole irronnut. Oppimista ei mitata tunneissa vaan omaksumisessa, eli jos et ymmärrä enää sanaakaan opiskeltavista materiaaleista kahdeksan tunnin pänttäämisen jälkeen, anna olla ja jatka seuraavana päivänä.
  15. Tee harjoituksia. Matematiikassa oikotietä onneen ei ole, vaan talousmatematiikan oppimäärä on hallittava koetta varten. Tässä hyvänä apuna toimivat kurssikirjojen harjoitukset. Tekemällä oppii!
  16. Tutki vanhoja pääsykokeita. Pääsykokeet eroavat tyyliltään paljon yo-kokeista, joten kannattaa harjoitella vastaustekniikkaa tekemällä esimerkiksi viime vuoden pääsykoe. Vanhoja pääsykokeita löytyy kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta.
  17. Usko itseesi ja luota, että pääset sisään. Asenteella on yllättävän paljon merkitystä. Kun tiedät, että kauppakorkeakoulu on tuleva opinahjosi, sinulla on myös todella hyvä syy hoitaa opiskelu kerralla pois. You can do it!

Lisäksi pyysimme kahta kauppatieteiden opiskelijaa, Essiä ja Akselia, kertomaan omasta valmistautumisestaan pääsykokeisiin.

Essi valmistautui valmennuskurssin ja lukujärjestyksen avulla:

”Aloitin valmistautumisen hyvissä ajoin, heti tammikuun alussa. Aikaisin aloittamisessa oli se hyöty, että sain aloittaa opiskelun kaikessa rauhassa ja etsiä itselleni sopivan rytmin. En myöskään käynyt töissä samaan aikaan, mikä tämä varmisti sen, että sain panostettua täysillä lukemiseen. Tein lukusuunnitelman, joka toimi pohjana opiskelulle. Luinkin noin 5–8 tuntia päivässä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Jonkinlainen runko on hyvä miettiä, niin silloin opiskelusta tulee rutiinia!

Mä kävin myös valmennuskurssin, ja koen, että siitä oli hyötyä. Valmennuskurssin luentojen avulla pysyin aikataulussa ja sain panostettua kaikkiin osa-alueisiin. Uskon kuitenkin, että sisään pääseminen myös ilman valmennuskurssia on täysin mahdollista.

Lukemisen aloittaminen hyvissä ajoin oli hyvä päätös, sillä ahkeran laskemisen ansiosta hallitsin kokeessa varsinkin matematiikan osion hyvin. Historian osio minulla meni vähän heikommin. Siihen kannattaa panostaa, sillä etenkin käsitteistöä kokeessa kysytään varmasti! Koeaika meni myös yllättävän nopeasti, joten asioiden hyvä hallinta helpotti suoriutumista.”

Akseli aloitti lukemisen välivuoden jälkeen ja osallistui verkkovalmennuskurssille:

”Aloin lukemaan pääsykokeisiin hyvissä ajoin, noin tammikuun puolessa välissä. Olin valmistunut lukiosta puolitoista vuotta aiemmin, joten alkuun opiskelurytmi oli hieman kadoksissa. Tähän auttoi se, että aloitin lukemaan aikaisin, niin ei haitannut, vaikka alkuun tahti oli hieman hitaampi. Alkuun luin päivässä noin 4 tuntia ja palauttelin lukemis- ja oppimistekniikoita muistiin. Kun sain taas hyvän rytmin opiskeluun, pidensin päivittäistä tuntimäärää, jonka käytin opiskeluun.

En kuitenkaan lukenut juuri koskaan yli kahdeksaa tuntia päivässä, jotta pystyin hyödyntämään koko opiskeluajan tehokkaasti. Pitämällä sopivin väliajoin taukoja sain pidettyä keskittymisen hyvänä ja opiskelun tehokkaana. Pidin arkisin aina saman rytmin opiskelussa eli aloitin aamulla lukemaan, jotta illat jäi sitten kavereiden näkemiseen ja urheilemiseen. Viikonloput pidin myös vapaina, silloin pystyi hengähtämään lukemisesta ja tekemään muita asioita. Toukokuun aikana, pääsykokeiden lähestyessä, luin välillä myös viikonloppuisin jonkun verran.

En käynyt kevään aikana töissä vaan panostin pelkästään pääsykokeisiin lukemiseen. Osallistuin myös tammikuussa alkaneelle verkkovalmennuskurssille. Valmennuskurssilla pääsin katsomaan videoluentoja jokaisesta aiheesta ja sain lisää oppimateriaalia sekä harjoitustehtäviä. Harjoitustehtävät ja harjoituspääsykokeet olivat hyvä tapa opetella vastaustekniikkaa ja ne auttoivat hahmottamaan, minkälaisia kysymykset saattavat olla.

Vastaustekniikkaa opetellessa voi hyödyntää myös edellisvuosien pääsykokeita, erityisesti viime vuoden, jossa on sama pääsykoemateriaali. Pääsykoe eroaa paljon yo-kokeista, joten koin erittäin hyödylliseksi tutkia vanhoja pääsykokeita ja samalla opetella, miten kannattaa lähteä vastaamaan monivalintatehtäviin. Jälkikäteen ajateltuna olin tyytyväinen, että käytin paljon aikaa harjoitustehtävien tekemiseen, erityisesti matikan osalta. Pääsykoe tilanteessa kolme tuntia kului yllättävän nopeasti. Suosittelenkin kokeilemaan vanhan pääsykokeen tekemistä annetussa ajassa, jotta tietää, kauan voi käyttää aikaa per tehtävä.

____________________________________________________

LUT-kauppakorkeakouluun otetaan tänä vuonna 60 prosenttia opiskelijoista suoraan ylioppilastodistuksella ja loput 40 prosenttia pääsykokeen perusteella. Todistusvalinnan (=valinta ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella) tulokset ovat tiedossa viimeistään 27.5.2020. Hyväksymistieto tulee näkymään Oma Opintopolku -palvelussa. Muussa tapauksessa tulee hakijan osallistua pääsykokeeseen, joka pidetään 2.6.2020 klo 12–15. Valintakoepaikkakunnan voi vapaasti valita. Koepaikkaa kysytään hakulomakkeella.

Päivitys 5.5.2020

HUOM! Opiskelijavalinnat toteutetaan tänä keväänä poikkeusoloissa ja siitä johtuen yliopistojen valintaperusteisiin on tullut muutoksia. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa hakijoita valitaan poikkeustilanteessa kolmen valintatapajonon kautta.

LUT-yliopistoon kauppatieteiden alalle hakeneista valitaan:

  • 60 % todistusvalinnan alkuperäisillä valintaperusteilla
  • 30 % samalla todistuspisteytyksellä kuin 1. todistusvalinnassa, mutta ilman kynnysehtoa ja vähimmäispistemäärää. Kiintiössä otetaan huomioon myös ei-ensikertalaiset hakijat.
  • 10 % kaksivaiheisella valintakokeella

Valintakoe on siis yksivaiheisen fyysisen kokeen sijaan tänä vuonna kaksivaiheinen: ensimmäinen vaihe karsii siinä parhaiten menestyneet hakijat toiseen vaiheeseen. 2.6.2020 klo 12.00–13.30 on valintakokeen ensimmäinen vaihe ja 16.6.2020 on valintakokeen toinen vaihe. Lue lisää kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta.

Tsemppiä lukemiseen – palkinto on vaivan arvoinen!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *