Insinöörialojen koulutus erikoistuu tyypillisesti johonkin tekniikan alaan – esimerkiksi energiatekniikka, sähkötekniikka, konetekniikka tai tietotekniikka ovat teknillisen alan opintovaihtoehtoja. Vaihtoehtojen määrästä kertoo se, että kevään 2023 toisessa yhteishaussa on tarjolla 61 diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaa hakukohdetta ja noin 140 ammattikorkeakoulujen tekniikan alan hakukohdetta. Miten tekniikan opiskelu yliopistossa sitten eroaa tekniikan opiskelusta ammattikorkeakoulussa?
Tekniikan alan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnoissa opintoja erottaa tiivistetysti sanoen tapa opiskella sekä opiskeltavan tiedon määrä, joka on suurempi yliopistossa.
Yliopistossa aikaa vie syvällisempi paneutuminen luonnontieteiden perusilmiöihin ja teorioihin. Ammattikorkeakoulussa painotetaan käytäntöä asioiden tieteellisen tarkastelun ja analysoimisen rinnalla. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa työharjoittelu (työssäoppiminen) on osa tutkintoa.
Diplomi-insinööri on ylempi korkeakoulututkinto, insinööri (AMK) korkeakoulututkinto
Yliopistossa suoritettava tekniikan diplomi-insinööritutkinto eroaa ammattikorkeakoulun insinööritutkinnosta laajuudellaan, sillä DI-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Yliopistossa suoritetaan ensin 180 opintopisteen, 3 vuotta kestävä tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK). Kandivaiheen lopussa tehdään 10 opintopisteen kandidaatintyö.
Osaamista syvennetään 120 opintopisteen laajuisessa, 2 vuotta kestävässä diplomi-insinöörin (DI) tutkinnossa. Tutkinnon opinnäyte on diplomityö. 30 opintopisteen diplomityö on yleensä yritykseltä saatu, tutkimustehtävän luonteinen toimeksianto.
Ammattikorkeakoulussa insinöörin tutkinnon suorittamiseen kuluu 3,5–4 vuotta laajuuden ollen 240 opintopistettä. Insinööri (AMK) on korkeakoulututkinto. Opinnäytetyön osuus on 15 opintopistettä.
Myös työharjoittelun laajuus eroaa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. AMK:ssa tekniikan työharjoittelulle on varattu 30 opintopistettä, LUTissa sitä voi sisällyttää kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin yhteensä enintään 12 opintopistettä. Poikkeuksen tekevät tuotantotaloden DI-ohjelmat, joihin ei sisälly työharjoittelua.
Yliopistosta valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat johtotehtäviin sekä myynti-, koulutus- ja tutkimustyöhön. Insinööri (AMK) sijoittuu esimerkiksi teollisuuden, liikenteen tai hallinnon suunnittelu- tai työnjohtotehtäviin.
Yliopistossa opiskelu perustuu tutkimustietoon ja teoriaan
Yliopisto tekee tieteellistä tutkimusta ja vastaa teknillisen alan korkeimmasta koulutuksesta. Yliopiston opetuksessa painottuu tutkimustieto, kun ammattikorkeakoulussa opetus voi perustua teorian rinnalla työelämän käytäntöön. Yliopistossa teoriapohjaa testataan käytännössä esim. yrityksiltä saatujen casetehtävien tai muiden reaalimaailman haasteiden ratkaisussa.
Tiedon etsiminen, käsittely ja suodattaminen kuuluvat tekniikan alan opintoihin ja ovat tärkeitä taitoja myös työelämässä. Ammattikorkeakoulussa opitaan etsimään ja käyttämään olemassa olevaa tietoa, kun taas yliopistossa opitaan analysoimaan ja jalostamaan hankittu tieto uudeksi tiedoksi.
Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse osata korkeakoulussa opiskelemisen tapoja etukäteen – käytännöt tulevat tutuksi opintojen myötä.
Perusosaaminen yhdistävänä tekijänä
Tekniikan alojen opinnot alkavat matemaattis-luonnontieteellisen perusosaamisen hankkimisella niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa. Fysiikan avulla mallinnetaan reaalielämää ja matematiikan avulla ratkotaan teollisuuden ja liike-elämän ongelmia.
Matematiikassa pyritään yhtälön ratkaisemisen lisäksi ymmärtämään, mistä ratkaisun olemassaolo johtuu. Matematiikka ajatellaankin myös kielenä, jolla voidaan yksiselitteisesti ilmaista fysikaalisia riippuvuussuhteita, luonnonlakeihin perustuvia ilmiöitä ja loogista päättelyä.
Tekniikan opiskelijat tekevät opintotehtäviä usein porukalla. Tehtävät vaihtelevat koulutusohjelmien mukaan. Ryhmätöinä voidaan tehdä monenlaisia harjoitus-, laboratorio- ja projektitöitä. Tenttivastaukset ovat tyypillisesti yksilösuorituksia ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa. Muitakin tapoja suorittaa kursseja on käytössä monipuolisesti.
Esimerkiksi LUTissa ympäristötekniikan Ilmastonmuutos-kurssilla harjoitustehtävänä on oman hiilijalanjäljen laskeminen. Lujuuslaskenta, kuten teräs- ja alumiinipalkin yhdistelmän jännitys, kuuluu konetekniikan opintoihin niin ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossakin.
Opittua testataan käytännössä
Tekniikan opintoihin kuuluvissa projekteissa ratkotaan aitoja yhteiskunnan haasteita ja testataan opittuja asioita käytännössä. Myös työelämässä insinöörit ja diplomi-insinöörit vaikuttavat yhtä lailla suunnittelupöydissä kuin kentälläkin.
Diplomi-insinööreiksi tähtäävät pääsevät alasta riippuen tutustumaan mm. miten luonnon energiavaroja muutetaan ihmiskäyttöön sopivaksi energiaksi, kuten lämmöksi, sähköksi tai höyryksi, rakennetaan älykkäitä sähköverkkoja, erotetaan vedestä mikromuoveja ja hyötykäytetään jätevirtoja sekä kuinka kehitetään liiketoimintaa analysoimalla datamassoja laskennallisin menetelmin.
Tulevat AMK-insinöörit voivat tutustua opintojen aikana esimerkiksi sähköisen liikenteen kehittämiseen, teollisuuden tuotantolaitteiden suunnitteluun ja kestävien elinympäristöjen rakentamiseen.
Sivuaineella monipuolisuutta tutkintoon
Tekniikan opintoihin kuuluvat myös kieli-, viestintä- ja vapaasti valittavat opinnot yliopistossa sekä AMK:ssa. Yliopistossa suoritetaan näiden lisäksi myös sivuaine. Sivuaine on opintokokonaisuus, joka täydentää pääaineopintoja. Sivuaineen avulla opiskelija luo oman ainutlaatuisen osaamisprofiilinsa ja rakentaa itselleen monipuolisia mahdollisuuksia työelämässä.
Insinööritaitoja monipuolisemmasta osaamispaketista onkin kilpailuetua työmarkkinoilla. Esimerkiksi LUTissa liiketoimintaosaaminen on suosittu sivuaine erityisesti tietotekniikan ja ympäristötekniikan opiskelijoiden keskuudessa.
Tekniikan osaajia tarvitaan parantamaan maailmaa
Ammattikorkeakoulun ja yliopiston tekniikan koulutusohjelmista valmistuu kokonaisuudet hahmottavia, luovia ongelmanratkaisijoita. He kehittävät yhteiskuntien rakenteita kestävimmiksi ja osaamiselle on kysyntää myös Suomen ulkopuolella.
Valinta yliopiston ja AMK:n välillä kannattaa tehdä omien osaamis- ja työelämätavoitteiden mukaan. Joissakin työtehtävissä ylempi korkeakoulututkinto voi olla pätevyysvaatimus. AMK-insinöörit voivat valmistuttuaan hakea yliopistoon diplomi-insinööriopintoihin tai ammattikorkeakouluun ylempiin AMK-opintoihin. Diplomi-insinöörit voivat opiskella aina tohtoriksi asti.
Opiskeletpa tekniikan tutkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, valmistut arvostetuksi ammattilaiseksi, jolle riittää kysyntää. Tekniikan ala sopii sinulle, jos haluat luoda tulevaisuuden ratkaisuja.
Tekniikan kandidaattiohjelmat LUT-yliopistossa:
- Energiatekniikka
- Kemiantekniikka
- Konetekniikka
- Laskennallinen tekniikka
- Sähkötekniikka
- Tietotekniikka
- Tuotantotalous
- Ympäristötekniikka
Englanninkieliset kandidaattiohjelmat:
- Electrical Engineering (kansainvälinen kaksoistutkinto-ohjelma)
- Energy Technology (kansainvälinen kaksoistutkinto-ohjelma, Lahti)
- Mechanical Engineering (kansainvälinen kaksoistutkinto-ohjelma)
- Software and Systems Engineering (kansainvälinen kaksoistutkinto-ohjelma, Lahti)
- Technology and Engineering Science
- Industrial Engineering and Management (Lahti)
