Kaikkiin diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin hakukohteisiin haetaan DIA-yhteisvalinnassa samalla pääsykokeella. Jos lukiossa on lukenut pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa tai kemiaa, ei tekniikan pääsykokeeseen tarvitse alkaa opettelemaan mitään uutta, sillä koe perustuu näihin.
Tekniikan pääsykoe koostuu kahdesta osiosta: pakollisesta matematiikan osiosta ja vaihtoehtoisista kemian, fysiikan ja tekniikan alan luovaa ongelmanratkaisukykyä mittaavista osiosta. Matematiikan osuudesta tehdään kaikki kolme tehtävää. Lisäksi valitaan kolme muuta tehtävää. Tehtävät voi valita fysiikasta, kemiasta ja ongelmanratkaisusta, joista jokaisesta on tarjolla kaksi tehtävää. Voit siis valita vaikka yhden tehtävän jokaisesta osiosta.
Vinkkejä tekniikan pääsykokeisiin:
- Valitse oma vahvuutesi ja panosta siihen. Pääsykokeen vaihtoehtoisessa osiossa vastataan kolmeen tehtävään. Fysiikasta, kemiasta ja tekniikan alan ongelmanratkaisusta on kaikista tarjolla kaksi tehtävää. Jos siis olet esimerkiksi lukenut pitkää fysiikkaa hyvin arvosanoin, kannattaa panostaa siihen kemian sijaan.
- Laske paljon matematiikan harjoitustehtäviä. Opettele myös laskimen käyttö huolella. Pääsykokeen pakollisessa matematiikan osiossa on kolme tehtävää. Myös vaihtoehtoisen osion tehtävät vaativat laskutaitoa, joten laskurutiinit kannattaa ottaa haltuun. Laskuja on hyvä laskea alusta asti pääsykokeissa sallitulla laskimella, sillä esimerkiksi graafiset laskimet eivät ole sallittuja pääsykokeessa. Myös laskukaavat kannattaa opetella ulkoa, sillä MAOL ei ole sallittu pääsykokeessa.
- Löydä oma tapasi oppia. Jokainen meistä oppii omalla tavallaan. Mikä toimii kaverille, ei välttämättä toimi sinulle. Keskity siis opiskelutyyliin, mikä sopii itsellesi parhaiten. Kirjoita esimerkiksi muistiinpanoja, äänitä ja kuuntele oppimaasi tai tee ajatuskarttoja.
- Suunnittele aikataulu ja opiskele tunnin sykleissä. Aseta puhelimeesi hälytys, ja laita häiriötekijät (kännykkä) pois näköetäisyydeltä. 45 minuuttia tiivistä lukemista tai laskemista ja loput 15 minuuttia jotain aivan muuta, kuten vaikka happihyppelyä ulkona.
- Jätä aikaa myös vapaa-ajalle, jolloin voit rentoutua. Muista tehdä myös asioita, joista pidät, jotta aivosi pääsevät palautumaan. Pidä huolta päivärytmistäsi: nuku, syö ja liiku, niin jaksat myös opiskella paremmin!
- Hanki lukukaveri ja tee lukemisesta mielekästä. Laskujen laskeminen kaverin kanssa on paljon mukavampaa kuin yksin. Kaverilta voi saada uusia ideoita ja näkökulmia. Aikataulussakin on helpompi pysyä, kun sovitte yhdessä ajat, jolloin luette. Itsensä motivoiminen on myös sallittua, joten tee hyvät lukueväät tai osta vaikka irtokarkkeja, jos mieli tekee.
- Ole huolellinen! Pääsykoetilanne on monelle jännittävä, ja siihen kannattaa valmistautua hyvin. Nuku pitkät yöunet, syö hyvä aamupala, ja luota siihen, että olet tehnyt kaikkesi onnistuaksesi h-hetkellä!
Lisäksi pyysimme kahta tekniikan opiskelijaamme, Tomia ja Saraa, kertomaan omasta valmistautumisestaan pääsykokeisiin.
Tomi valmistautui pääsykokeeseen töiden lomassa ja kiristi opiskelutahtia loppua kohden:
”Aloitin opiskelun noin kolme kuukautta ennen pääsykoetta. Tein samanaikaisesti töitä noin neljä päivää viikossa, ja luin aina työpäivien jälkeen, noin kolme tuntia päivässä. Opiskelin itsenäisesti, mutta minulla oli Valmennuskeskukselta matematiikan kotiopiskelupaketti käytössä ja koin sen todella hyödylliseksi, sillä matematiikan vahva osaaminen on pääsykokeessa kaikista tärkeintä. Pääsykokeen lähestyessä kiristin opiskelutahtia.
Suosittelen panostamaan omiin vahvuuksiin, itselläni se oli kemia. Itse opin eniten lukemalla, joten luin materiaaleja läpi, mutten juurikaan tehnyt muistiinpanoja. Laskin myös paljon matematiikan harjoitustehtäviä. Valmistauduin pääsykoepäivään hyvillä yöunilla. Itse pääsykokeessa suoriuduin hyvin, sillä pohjatyö oli tehty huolella.”
Sara valmistautui valmennuskurssin avulla ja opiskeli useita tunteja päivässä:
”Aloitin opiskelun tammikuun alussa. Aluksi opiskelin noin 4–6 tuntia päivässä, loppua kohti kiristin opiskelutahtia ja opiskelin jopa 6–10 tuntia päivässä. Kävin myös valmennuskurssilla, ja panostin pääsykokeisiin todella paljon. Valmennuskurssilta sain paljon apua etenkin yksityiskohdissa, jolloin vältyin huolimattomuusvirheiltä.
Viikonloput pidin vapaata, ja pyrin keskittymään muihin asioihin. Vanhat pääsykokeet olivat suuri apu valmistautumisessa, ja mielestäni matematiikan laskurutiinit tulee olla hallussa pääsykokeessa. Laskimen käytön huolellinen opettelu on myös todella tärkeää, sillä se helpottaa laskemista huomattavasti. On tärkeää löytää oma oppimistyylinsä: itse tein paljon post-it lappuja, joiden avulla pystyin kertaamaan asioita.
Kannattaa panostaa matematiikkaan, ja valita fysiikasta tai kemiasta se, kummassa on itse taitavampi. Opiskelupaikan eteen joutuu näkemään jonkun verran vaivaa. Itse en tehnyt sitä lukiossa, joten panostin pääsykokeisiin senkin edestä. Stressasin ja jännitin pääsykoepäivänä kovasti, mutta se meni lopulta kuitenkin hyvin.”
Tekniikan alan yhteisvalinta 2023
Todistusvalinnan kiintiö on kaikissa tekniikan alan koulutusohjelmissa 80 prosenttia aloituspaikoista. Loput aloituspaikat eli 20 prosenttia paikoista jaetaan valintakoepisteiden perusteella.
Todistusvalinnan (= valinta ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella) tulokset ovat tiedossa viimeistään 29.5.2023. Hyväksymistieto näkyy Oma Opintopolku -palvelussa. Muussa tapauksessa tulee hakijan osallistua pääsykokeeseen, joka pidetään 30.5.2023. Valintakoepaikkakunnan voi vapaasti valita. Koepaikkaa kysytään Opintopolun hakulomakkeella.
Tsemppiä kaikille pääsykokeeseen – you can do this!
Katso vielä DIA-yhteisvalinnan ohjevideo tekniikan alalle hakemisesta:
Minkälainen laskukone täytyy olla pääsykokeessa, voiko käyttää sähköistä?
Hei! Kiitos kysymyksestä! Löydät valintakokeessa sallittujen laskinten listan DIA-yhteisvalinnan sivuilta: https://dia.fi/lisatietojahakemisesta/valintakokeissa-sallitut-laskimet/ .