”Tekniikka – pääsyvaatimuksena pippeli?”

Kysyy Riina Salmimies, tekniikan tohtori, kauppatieteiden maisteri ja LUTin insinööritieteiden dekaani. ”Tässä talossa ja tuolla ulkona tälläkin hetkellä 26 000 naista osoittaa, että tekniikka ei ole vain miesten laji.”

Miksi sitten kahdeksan kymmenestä insinööristä on edelleen miehiä?

”Meidän kulttuurimme ja yhteiskuntamme on jossain määrin opettanut meille, että tekniikka on miesten juttu. Olemme tämän ajatusmallin hyväksyneet ja käytämme sitä päätöksenteossa. Lisäksi, kun näemme ympärillämme insinöörejä, joista valtaosa on miehiä, vahvistaa se sitä haitallista olettamusta, että vain miehet ovat kiinnostuneita tekniikasta ja vain miehet pärjäävät insinööreinä”, Salmimies sanoo.

Tutkimusten mukaan tytöt ovat 10–11 -vuotiaina matematiikassa yhtä hyviä kuin pojat ja yhtä kiinnostuneita luonnontieteistä, matematiikasta ja teknologiasta. 14-vuotiaina etenkin kiinnostuksessa on jo eroa tyttöjen ja poikien välillä, ja lukiossa erot kasvavat selkeiksi.

Naisten saaminen teknologian suunnitteluun on kuitenkin tärkeää, jotta teknologia – tuotteet ja palvelut – palvelee entistä paremmin koko yhteiskuntaa.

”Esimerkiksi moneen tekniikan aihepiiriin liittyvä opetus saattaa olla hyvin laitekeskeistä, kun taas tyttöjä kiinnostaa usein enemmän se, mitä laitteilla voidaan tehdä”, toteaa LUTin tutkijatohtori Johanna Naukkarinen.

Riina Salmimies – tekniikan tohtori, kauppatieteiden maisteri ja LUTin insinööritieteiden dekaani.

Naisnäkökulmaa tarvitaan

Suomessa tekniikan alojen opiskelijoista edelleen vain noin viidennes on naisia. Joissakin koulutusohjelmissa vain joka kymmenes opiskelija on nainen. Tekniikan alan osaajille on Suomessa ja maailmalla jatkuvasti kasvava tarve: teknologiayrityksiin tarvitaan lähivuosina yli 53 000 uutta osaajaa.

Salmimiehen mukaan tekniikka voi ratkaista kaikki ihmiskunnan hurjimmatkin haasteet ja toteuttaa villeimmätkin ajatukset siitä, mitä tulevaisuus voi olla. Tekniikka on vain väline, jota voi käyttää kuka tahansa, sukupuolesta riippumatta.

”Ei ole yhtä ainutta todellista syytä, miksi naiset eivät voisi, pärjäisi tai pystyisi, tai miksi he eivät voisi muuttaa maailmaa. Tekniikka voi tarjota mitä merkityksellisimmän uran, sillä loppupeleissä tekniikassa on kyse siitä, että tekee asioita, joiden kautta voi jättää oman merkkinsä maailmaan.”

Myös LUTin yrityskumppanit ovat Salmimiehen kanssa yhtä mieltä siitä, että naisia tarvitaan tekniikan aloille uudistamaan ja kyseenalaistamaan totuttuja kaavoja.

”Tekniikan avulla voi aidosti vaikuttaa tulevaisuuteen ja tehdä asioita esimerkiksi ilmastonmuutokseen sen hillitsemiseen liittyen. Toisin sanoen, teknologian avulla voit olla osa muutosta, ja keksiä ratkaisuja ihmiskunnan isoihin ongelmiin”, sanoo markkinointijohtaja Nina Harjula Danfoss Editronilta.

Valinnanvaikeus vai valinnanvapaus?

Se, mikä tekee tekniikasta hankalasti hahmotettavan, on mahdollisuuksien laaja kirjo: tekniikan alan osaaja taipuu lähes mihin tahansa tehtävään, missä voi soveltaa luonnontieteitä ja matematiikkaa ongelmien ratkaisemiseen tai uuden luomiseen.

Wärtsilän HR-koordinaattori Tiia-Maria Kinnula muistuttaa, että rohkeus on valttia omaa alavalintaa miettiessä.

”Tekniikka on alana monipuolisempi, kun voisi kuvitella. Kun lähdet opiskelemaan tekniikka, et lyö mitään ovia kiinni. Kannustan mieluummin kokeilemaan vähän uhkarohkeaa kuin valitsemaan sen turvallisen vaihtoehdon. Tekniikan aloilla työllisyys on hyvä ja nimenomaan naisia kaivataan tälle alalle jatkuvasti lisää.”

Hallintojohtaja Tuula Turku The Switchiltä komppaa Kinnulaa.

”Rohkeasti vain. Ei pidä pelätä, että tekniikka on vaikeaa tai ylivoimaista. Töitä riittää ja työnhakutilanteessa nainen takuulla erottuu nyt ja varmasti myös lähitulevaisuudessa edukseen.”

LUT-yliopisto järjesti lokakuussa 2019 lukiolaisille suunnatun Shaking up Tech –tapahtuman, jossa kannustettiin lahjakkaita naisia tekniikan alalle. Tapahtuman muut toteutuspaikat olivat Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto. LUTin tapahtuma kokosi yhteen noin 80 tekniikasta innostunutta nuorta naista. Salmimies oli yksi LUTin puhujista, yrityskumppanit järjestivät tapahtumassa työpajoja sekä osallistuivat messuihin. LUT-yliopiston tapahtuman järjestämistä edesauttoi Suomen kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston vuoden 2019 kärkihankeapuraha.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *