Todistusvalinta – mitä se tarkoittaa kauppatieteiden ja tekniikan aloilla?

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus tuo tullessaan monenlaisia muutoksia. Ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa on lisätty ja pääsykokeita on muokattu siten, että ne eivät edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Mikä siis muuttuu?

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa* alkupistein eli ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuen täytetään 60 prosenttia aloituspaikoista. Loput 40 prosenttia täytetään pelkin valintakoepistein. Aiemmin käytössä ollut alku- ja valintapisteiden yhteistulokseen perustuva valinta on poistunut käytöstä. Alkupistevalinta on lisäksi tarkoitettu ensikertalaisille hakijoille eli toista korkeakoulupaikkaa hakeva hakija ei voi tulla valituksi alkupistein.

Hakukohteiden järjestyksellä ei alkupistevalinnassa ole merkitystä. Alkupistein voi tulla valituksi millä tahansa sijalla kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa olevaan hakukohteeseen. Eli hakija voi päästä alkupistein esimerkiksi kolmannella sijalla olevaan kauppatieteiden hakukohteeseen.

Kauppatieteiden valintakoe on uudistunut

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeet perustuvat lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin yhteiskuntaopista, historiasta ja matematiikasta. Erillisten pääsykoekirjojen pänttääminen on jäänyt historiaan.

Erillistä kutsua valintakokeeseen ei tule, ja valintakoe tulee tehdä siinä yliopistossa, jonka on laittanut kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ykkösvaihtoehdoksi. Valintakokeessa esitetään jatkossakin monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään. Vastaamatta jättämisestä ei sen sijaan rokoteta.

Vaikka opiskelupaikka ei aukeaisi alkupistein eikä valintakoepistein, voi hakija tulla valituksi varasijalle. Varasijojen määrää on kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa rajoitettu valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti. Varasijoille otetaan maksimissaan 75 hakijaa molemmissa valintajonoissa eli alkupiste- ja koepistevalinnassa.

Koska hakijalla voi olla Opintopolussa myös ylempiä hakutoiveita, tulee mukaan vielä yksi muuttuva tekijä. Vaikka hakija tulee valituksi alkupistein johonkin kauppatieteellisen alan hakukohteistaan, voi hän halutessaan silti osallistua ylempien hakutoiveiden valintakokeeseen.

Esimerkiksi: hakijalla on kauppatieteellisen alan hakutoiveita Opintopolussa sijoilla 2, 3 ja 4. Sijalla yksi hänellä on oikeustieteellinen. Mikäli hakija tulee valituksi alkupistein sijalla kolme olevaan kauppatieteellisen alan hakukohteeseen, voi hän silti osallistua valintakokeisiin päästäkseen sijalla yksi tai kaksi olevaan hakukohteeseen. Käytännössä hakija voi siis osallistua edelleen sekä oikeustieteellisen että kauppatieteiden valintakokeeseen.

Mikäli hän tulee valituksi valintakokeen kautta ylempään hakukohteeseen, menee alkupistein saatu opiskelupaikka seuraavalle varasijalla olevalle hakijalle.

Tekniikan alalla muutoksia vuosina 2019 ja 2020

Tekniikan alan yhteisvalinnassa alkupistein valitaan minimissään 20 ja maksimissaan 50 prosenttia hakijoista. Jokainen yliopisto voi itse päättää kiintiöistään näiden rajojen puitteissa. LUTissa alkupistein täytetään 50 prosenttia aloituspaikoista. Loput 50 prosenttia aloituspaikoista täytetään yhteispistein (35 prosenttia) ja pelkin valintakoepistein (15 prosenttia).

Ensikertalaiskiintiö on LUTissa 60 prosenttia. Hakija voi siis olla yhtä aikaa ensikertalainen ja tulla valituksi todistusvalinnassa, mutta ensikertalaisuus ei ole edellytys todistusvalinnalle.

Lisäksi tekniikan hakukohteiden järjestyksellä Opintopolussa on merkitystä etenkin todistusvalinnan kannalta: hakija voi päästä todistuksella vain ensimmäiseen tekniikan alan DI-hakukohteeseen.

Valintakoe uudistuu keväälle 2019. Yhdellä valintakokeella voi hakea kaikkiin DIA-valinnan DI-hakukohteisiin. Koe pidetään yhtenä päivänä eikä siihen tule erillistä kutsua. Kokeen rakenne on kaksiosainen ja sisältää kaikille pakollisen matematiikan osion (3 tehtävää) sekä valinnaisen osion, josta hakija voi valita enintään kolme tehtävää: fysiikka (2 tehtävää), kemia (2 tehtävää) ja tekniikan alan luovaa ongelmanratkaisua mittaava osio (2 tehtävää). Kokeen maksimipistemäärä on 36 pistettä.

Koe perustuu lukion pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian oppimääriin sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan materiaaliin.

Valintakokeen suorittamispaikka ei ole sidoksissa tekniikan alan DIA-yhteisvalinnan ensisijaiseen hakukohteeseen eli hakija voi suorittaa kokeen lähimmällä paikkakunnalla riippumatta siitä, missä järjestyksessä hakutoiveet ovat. Valintakoe on kaikissa kaupungeissa sama. Valintakokeen voi suorittaa seuraavilla paikkakunnilla: Espoo, Tampere, Turku, Vaasa, Oulu ja Lappeenranta.

Varasijoille asetettavien hakijoiden määrää ei ole LUTissa tekniikan alalla erikseen rajattu. Varasijalla olevia hakijoita hyväksytään järjestyksessä sitä mukaa, kun paikkoja vapautuu. Eli jos joku opiskelupaikan saanut jättää opiskelupaikan vastaanottamatta, hänen tilalleen nousee seuraava varasijalla oleva hakija.

Vuonna 2020 uudistuu todistusvalinta ja yhteispistevalinta poistuu. Lue tarkemmista muutoksista ja todistusvalinnan uudesta pisteytystaulukosta DIA-valinnan sivuilta.

Mitä yhteistä?

Sekä tekniikan että kauppatieteiden yhteisvalinnoissa ensikertalaisuus on etu, joka kannattaa hyödyntää viisaasti: pelkkä hakeminen ei poista ensikertalaisuutta eli hakea kannattaa aina. Ensikertalaisuuden menettää vasta, kun ottaa opiskelupaikan korkeakoulussa vastaan.

Alkupistevalinnassa sijoittuneille hakijoille ilmoitetaan tuloksista toukokuun lopulla. Tekniikan alan valintakoe on ikään toukokuun lopulla (28.5.2019) ja kauppatieteiden valintakoe kesäkuun alussa (5.6.2019), joten kaikkien hakijoiden on hyvä valmistautua kokeisiin.

Molempia valintoja koskeen myöskin yhden korkeakoulupaikan sääntö: hakija voi ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

Lisätietoja hakemisesta

Tekniikan DIA-yhteisvalinta: http://dia.fi/
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta: http://www.kauppatieteet.fi/

* Yhteisvalinta = yliopistojen välinen, tietyn alan valintamenettely, joka on osa yhteishakua. Yhteisvalinta tarkoittaa, että useampi yliopisto on yhdessä sopinut tietyistä hakemiseen liittyvistä säännöistä, kuten valintaperusteista, alan yhteisestä valintakokeesta, millä paikkakunnilla valintakokeen voi suorittaa jne.

2 Comments

  1. Eikö alla oleva lainaus ole täysin väärää tietoa?

    ”Esimerkiksi: hakijalla on kauppatieteellisen alan hakutoiveita Opintopolussa sijoilla 2, 3 ja 4. Sijalla yksi hänellä on oikeustieteellinen. Mikäli hakija tulee valituksi alkupistein sijalla kolme olevaan kauppatieteellisen alan hakukohteeseen, voi hän silti osallistua valintakokeisiin päästäkseen sijalla yksi tai kaksi olevaan hakukohteeseen. Käytännössä hakija voi siis osallistua edelleen sekä oikeustieteellisen että kauppatieteiden valintakokeeseen.”

    • Terve Timo, kiitos kommentistasi!

      Blogissa esitetty esimerkki on täysin oikein. Hakija voi tulla hyväksytyksi ylempään hakutoiveeseensa joko valintakokeen kautta (jos hakukohteella sellainen mahdollisuus on) tai varasijoilta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *