Todistusvalinta – mitä se tarkoittaa kauppatieteiden ja tekniikan aloilla?

Korkeakoulujen valintauudistuksen myötä vuonna 2020 ylioppilastodistukseen perustuvasta valinnasta tulee pääväylä korkeakouluun. Myös pääsykokeita on muokattu siten, että ne eivät edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Samalla yhteispiste- eli ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispisteisiin perustuva valinta poistuu käytöstä.

Uudistusten tarkoituksena on nopeuttaa nuorten siirtymistä jatko-opintojen pariin.

Katsotaan seuraavaksi hieman tarkemmin, miten muutokset vaikuttavat kauppatieteellisen alan ja tekniikan alojen (DIA) yhteisvalintaan*.

Kauppatieteiden todistusvalinnan pisteytys uudistuu ja valintakoepaikkakunnan saa valita

Keväällä 2020 kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnalla eli ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuen täytetään 60 prosenttia aloituspaikoista. Loput 40 prosenttia täytetään valintakoepistein. Todistusvalinta on lisäksi tarkoitettu ensikertalaisille hakijoille eli toista korkeakoulupaikkaa hakeva hakija ei voi tulla valituksi todistusvalinnassa. Varasijoille asetettavien hakijoiden määrä on kaikissa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteissa rajattu,  ja määrät ovat todistusvalintajonossa 150 ja valintakoejonossa 100 hakijaa.

Todistusvalinnan pisteytys muuttuu keväällä 2020. Pisteitä voi saada viidestä aineesta: äidinkieli, matematiikka (pitkä tai lyhyt), hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli sekä kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta. Todistusvalinnan enimmäispistemäärä on jatkossa 154. Hakijalla tulee olla suoritettuna myös pitkä tai lyhyt matematiikka hyväksytysti, jotta voi tulla valituksi todistusvalinnassa.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeet perustuvat lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin yhteiskuntaopista, historiasta ja matematiikasta.

Valintakokeen eli pääsykokeen suorittamispaikka ei ole enää sidoksissa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan ensisijaiseen hakukohteeseen eli hakija voi jatkossa suorittaa kokeen lähimmällä paikkakunnalla riippumatta siitä, missä järjestyksessä hakutoiveet ovat. Valintakoe on kaikissa kaupungeissa sama. Valintakoepaikkaa kysytään hakulomakkeella.

Erillistä kutsua valintakokeeseen ei tule. Valintakokeessa esitetään jatkossakin monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään. Vastaamatta jättämisestä ei sen sijaan rokoteta.

 

Tekniikassa pisteytys uudistuu ja todistuksella sisään millä tahansa sijalla olevaan DI-hakukohteeseen

Tekniikan alan yhteisvalinnassa todistusvalinnalla valitaan hakukohteesta riippuen minimissään 60 ja maksimissaan 80 prosenttia hakijoista. Jokainen yliopisto voi itse päättää kiintiöistään näiden rajojen puitteissa. LUTissa todistusvalinnalla täytetään 70 prosenttia tekniikan alojen aloituspaikoista.

Ensikertalaiskiintiö on LUTissa niin ikään 70 prosenttia. Hakija voi siis olla yhtä aikaa ensikertalainen ja tulla valituksi todistusvalinnassa, mutta ensikertalaisuus ei ole edellytys todistusvalinnalle. Varasijoille asetettavien hakijoiden määrää ei ole erikseen rajattu tekniikan alan hakukohteissa.

Todistusvalinnan pisteytystaulukko uudistuu keväällä 2020. Jatkossa todistusvalinnassa pisteytetään ylioppilastutkinnosta kolme ainetta: pitkä matematiikka, äidinkieli sekä hakijan edun mukaisesti parempi arvosana fysiikasta tai kemiasta. Tasapistetilanteessa hakijat laitetaan järjestykseen pitkän kielen arvosanan perusteella. Tullakseen valituksi todistusvalinnassa, hakijalla tulee siis olla suoritettuna hyväksytysti pitkän matematiikan ylioppilaskoe ja hänen on täytettävä hakukohdekohtaiset arvosanavaatimukset. Todistusvalinnan pisteytys on suhteutettu kurssien lukumäärään lukiossa, ja maksimipistemäärä on 105.

Uutta on myös se, että hakija voi päästä todistuksella millä tahansa sijalla olevaan DIA-yhteisvalinnan DI-hakukohteeseen, kun aiemmin se oli mahdollista vain ensimmäiseen hakukohteeseen.

Valintakoe uudistui DIA-yhteisvalinnan osalta keväällä 2019 ja kokeen rakenne säilyy samana myös vuonna 2020. Yhdellä valintakokeella voi hakea kaikkiin DIA-valinnan DI-hakukohteisiin. Koe pidetään yhtenä päivänä eikä siihen tule erillistä kutsua.

Kokeen rakenne on kaksiosainen ja sisältää kaikille pakollisen matematiikan osion (3 tehtävää) sekä vaihtoehtoisen osion, josta hakija voi valita enintään kolme tehtävää: fysiikka (2 tehtävää), kemia (2 tehtävää) ja tekniikan alan luovaa ongelmanratkaisua mittaavat tehtävät (2 tehtävää). Kokeen maksimipistemäärä on 36 pistettä.

Koe perustuu lukion pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian oppimääriin sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan materiaaliin.

Valintakokeen suorittamispaikka ei ole sidoksissa tekniikan alan DIA-yhteisvalinnan ensisijaiseen hakukohteeseen eli hakija voi suorittaa kokeen lähimmällä paikkakunnalla riippumatta siitä, missä järjestyksessä hakutoiveet ovat. Valintakoe on kaikissa kaupungeissa sama. Valintakokeen voi suorittaa seuraavilla paikkakunnilla: Espoo, Tampere, Turku, Vaasa, Oulu ja Lappeenranta.

Mitä yhteistä?

Sekä tekniikan että kauppatieteiden yhteisvalinnoissa ensikertalaisuus on etu, joka kannattaa hyödyntää viisaasti: pelkkä hakeminen ei poista ensikertalaisuutta eli hakea kannattaa aina. Ensikertalaisuuden menettää vasta, kun ottaa opiskelupaikan korkeakoulussa vastaan.

Molempia valintoja koskee myöskin yhden korkeakoulupaikan sääntö: hakija voi ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

Todistusvalinnassa sijoittuneille hakijoille ilmoitetaan tuloksista toukokuun lopulla, viimeistään 27.5.2020. Tekniikan alan valintakoe on niin ikään toukokuun lopulla (28.5.2020) ja kauppatieteiden valintakoe kesäkuun alussa (2.6.2020), joten kaikkien hakijoiden on hyvä valmistautua kokeisiin.

Varasijalla olevia hakijoita hyväksytään järjestyksessä sitä mukaa, kun paikkoja vapautuu. Eli esimerkiksi, jos joku opiskelupaikan saanut jättää opiskelupaikan vastaanottamatta, hänen tilalleen nousee seuraava varasijalla oleva hakija.

Koska hakijalla voi olla Opintopolussa myös ylempiä hakutoiveita, tulee mukaan vielä yksi muuttuva tekijä. Vaikka hakija tulee valituksi todistusvalinnalla johonkin kauppatieteellisen tai tekniikan alan hakukohteistaan, voi hän halutessaan silti osallistua ylempien hakutoiveiden valintakokeeseen.

Esimerkiksi: hakijalla on kauppatieteellisen alan hakutoiveita Opintopolussa sijoilla 2, 3 ja 4. Sijalla yksi hänellä on oikeustieteellinen. Mikäli hakija tulee valituksi todistusvalinnalla sijalla kolme olevaan kauppatieteellisen alan hakukohteeseen, voi hän silti osallistua valintakokeisiin päästäkseen sijalla yksi tai kaksi olevaan hakukohteeseen. Käytännössä hakija voi siis osallistua edelleen sekä oikeustieteellisen että kauppatieteiden valintakokeeseen.

Mikäli hän tulee valituksi valintakokeen kautta ylempään hakukohteeseen, menee todistuspistein saatu opiskelupaikka seuraavalle varasijalla olevalle hakijalle. Sama käytäntö pätee myös tekniikassa.

Lisätietoja hakemisesta

Tekniikan DIA-yhteisvalinta: http://dia.fi/
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta: http://www.kauppatieteet.fi/

Katso Opintopolun tekemä video yliopistojen opiskelijavalintojen uudistumisesta.
Lue myös viisi faktaa todistusvalinnasta.

* Yhteisvalinta = yliopistojen välinen, tietyn alan valintamenettely, joka on osa yhteishakua. Yhteisvalinta tarkoittaa, että useampi yliopisto on yhdessä sopinut tietyistä hakemiseen liittyvistä säännöistä, kuten valintaperusteista, alan yhteisestä valintakokeesta, millä paikkakunnilla valintakokeen voi suorittaa jne.

8 Comments

  1. Eikö alla oleva lainaus ole täysin väärää tietoa?

    ”Esimerkiksi: hakijalla on kauppatieteellisen alan hakutoiveita Opintopolussa sijoilla 2, 3 ja 4. Sijalla yksi hänellä on oikeustieteellinen. Mikäli hakija tulee valituksi alkupistein sijalla kolme olevaan kauppatieteellisen alan hakukohteeseen, voi hän silti osallistua valintakokeisiin päästäkseen sijalla yksi tai kaksi olevaan hakukohteeseen. Käytännössä hakija voi siis osallistua edelleen sekä oikeustieteellisen että kauppatieteiden valintakokeeseen.”

    • Terve Timo, kiitos kommentistasi!

      Blogissa esitetty esimerkki on täysin oikein. Hakija voi tulla hyväksytyksi ylempään hakutoiveeseensa joko valintakokeen kautta (jos hakukohteella sellainen mahdollisuus on) tai varasijoilta.

  2. paljon tarvitsee todistuspisteitä kullekkin alalle että pääsee pelkällä todistuksella sisään

    • Moi Severi! Valitettavasti tämän vuoden osalta ei vielä pystytä pisterajoja kertomaan, koska ne vaihtelevat vuosittain hakijoiden määrän, sisäänottomäärien ja hakijoiden osaamistason mukaan.

      LUTin aiemmat lopulliset pisterajat löytyvät blogipostauksestamme. Kaikkien yliopistojen aiempien vuosien pisterajat löytyvät tekniikan osalta DIA:n sivuilta ja kauppatieteistä yhteisvalinnan verkkosivuilta. Tsemppiä valintoihin!

  3. Jos kauppatieteisiin hakutoiveista on 1, 2 , 3 ja 4, ja todistusvalinnan perusteella pääsee kohteeseen 2.
    Niin voiko vielä todistusvalinnan kautta muuttaa opiskeluyliopistoa kohteeseen 3 tai 4?

    ja..voihan Helsingin yliopistossa opiskella kauppatieteitä ihan vaan suomen- tai englanninkielellä,
    kun ruotsinkieli ei valitettavasti ole ns.hallussa?

    • Moi ei ruotsinkielinen! Hakijalle tarjotaan hakukohteista vain sitä paikkaa, joka on ylimmällä sijalla ja mihin pisteet riittävät (koskee todistus- ja koepistevalintaa) eli esimerkissäsi kohdetta 2. Alemmalla sijalla olevat paikat eivät ole täten tarjolla enää valittavaksi. Mikäli hakija on valittu todistusvalinnalla kohteeseen 2, niin ylempään hakukohteeseen voi vielä yrittää valintakokeen avulla. Voit lukea lisää paikan vastaanottamisesta Opintopolusta.

      Helsingin yliopistossa ei voi opiskella kauppatieteitä, mutta lähin paikka siitä taitaa olla Aalto-yliopisto. Voit kysellä Aallon opinnoista hakijapalveluista hakijapalvelut@aalto.fi.

  4. Moi! Voiko kirjoittaa kaksi kieltä hakiessaan kauppakorkeaan? Hyväksytäänkö kielen lisäksi ja kahdessa muussa parhaat pisteet tuottavassa aineessa kieli? Eli siis kirjoittaisin Pitkän matiikan, englannin ja ruotsin, yhteiskuntaopin ja äidinkielen?

    • Hei Maija,

      Nuo “kaksi muuta parhaat pisteet tuottavaa ainetta” voivat olla mitä tahansa – myös siis kieliopintoja. Toki pidettävä mielessä, että yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran.

      Tsemppiä hakuun!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *