Vaihtoehtona avoin yliopisto

Jos opiskelupaikka LUT:sta ei irtoa ensimmäisellä yrityksellä, on LUT:ssa mahdollista suorittaa kursseja avoimen yliopiston kautta. Avoimen yliopiston kursseille ei ole pohjakoulutusvaatimuksia eikä ikärajaa. Lappeenrannassa avoin yliopisto tarjoaa kattavasti kursseja sekä kauppatieteiden että tekniikan puolelta.

Osa kursseista toteutetaan intensiivikursseina ja osa LUT:n koulutusohjelmien perusopetukseen integroituna yliopiston lukujärjestyksen mukaisesti. Avoimen yliopiston kautta on mahdollista päästä suoraan sisälle LUT:hen, mikäli suorittaa alakohtaiset väyläopinnot eli tarpeeksi opintopisteitä vaaditulla keskiarvolla.

Kolme LUT:n opiskelijaa kertovat kokemuksiaan opiskelusta avoimessa yliopistossa.

Ronja Routti, kauppatieteet:

”Omalla kohdallani opiskelupaikka LUT:sta ei irronut ensimmäisellä yrittämällä, joten lähdin selvittämään mahdollisuuksia kurssien suorittamisesta avoimen yliopiston kautta. Yllätyin positiivisesti tarjonnasta ja päätin käyttää välivuoden opiskellen täyspäiväisesti. Kynnystä aloittaa opiskelu avoimessa yliopistossa madalsi koulun sijaitseminen omalla kotipaikkakunnallani.

Avoimen yliopiston kurssit maksavat 10 € opintopisteeltä, ja avoimen yliopiston opiskelijana ei saa opintotukea. Omalla kohdallani järjestelyn mahdollisti taloudellisesti se, että sain asua vuoden vanhempieni luona.

Opiskelu avoimen yliopiston kautta vaati itsenäisyyttä, sillä opintojen alussa ei ollut tuutoria opastamassa kurssivalinnoissa ja muissa käytännön asioissa. Kurssivalintoja tehdessä hyödynsin opinto-opasta, josta selvitin ensimmäisen vuoden kurssisuositukset. Pääsin kaikille haluamilleni kursseille ilmoittautumalla ajoissa ja suoritin n. 55 opintopistettä lukuvuoden aikana. Lukuvuoden aikana ehdin suorittaa melkein kaikki kauppatieteiden perusopinnot muutamaa kurssia lukuun ottamatta.

Avoimen yliopiston opiskelijat osallistuvat integroidusti perusopiskelijoiden kanssa samoille kursseille. Eli käytännössä opiskelin sisään päässeiden opiskelijoiden kanssa päivittäin aivan samoilla kursseilla ja luennoilla samojen opettajien johdolla. Itse opiskelun osalta avoimen yliopiston kurssien suorittaminen ei siis eroa tavallisten opiskelijoiden opiskelusta.

Avoimen yliopiston opiskelijana en kuitenkaan päässyt osallistumaan koulun alkaessa oheistoimintaan eli en kuulunut mihinkään fuksiryhmään, enkä osallistunut muutenkaan fuksiviikkojen aktiviteetteihin. Tämän seurauksena muihin opiskelijoihin tutustuminen oli haastavampaa ja pääasiassa olin koulussa muiden avoimen yliopiston opiskelijoiden kanssa. Opiskelujen edetessä tutustuin kuitenkin vuosikurssilaisiini enemmän.

Avoimessa yliopistossa suoritetut perusopinnot valmistivat hyvin toiseen pääsykoekertaan ja pääsin sisään kouluun. Kaikki välivuotena suorittamani perusopinnot kuuluvat tutkintooni siten, että sisään päästyäni jatkoin opiskelua pääaineopinnoilla. Voin suositella avoimen yliopiston opintoja lämpimästi, sillä siten saa edistettyä opintoja.”

Vaihtoehtoisesti, suorittamalla 100 opintopistettä avoimen yliopiston kautta minimikeskiarvolla 2,75 pääsee sisään kouluun ilman pääsykokeita.

Rudolf Sandström, kauppatieteet:

”Aloitin omat väyläopinnot LUT:n avoimessa yliopistossa syksyllä 2013 ja minut hyväksyttiin tutkinto-opiskelijaksi kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin ohjelmiin vuonna 2015. Hain ensi kertaa LUT:n kauppakorkeakouluun normaalisti pääsykokeilla lukion abivuotenani keväällä 2013, mutta sillä suorituksella ei opiskelupaikkaa herunut.

Tilanne oli sillä tapaa hieman hankala, että pääsykokeiden jälkeen minulla oli kädessä ainoastaan kahden kuukauden määräaikainen työsopimus ja armeijaankin minut oli määrätty vasta vuoden päähän. Täten päätinkin lähteä avoimeen yliopistoon kokeilemaan, miltä se kauppakorkeakoulussa opiskelu tuntuu.

Opinnot lähtivät mukavasti käyntiin, ja päätin ensimmäisen periodin jälkeen unohtaa pääsykokeet ja yrittää sisäänpääsyä väylän kautta. Suoritin avoimessa yliopistossa yhteensä 105 opintopistettä väylän keskiarvovaatimusten mukaisesti.

Päivittäinen opiskelu avoimessa yliopistossa ei mielestäni poikkea juurikaan normaalista yliopisto-opiskelusta. Ryhmäytymisen suhteen avoimen opiskelijoiden on oltava hieman oma-aloitteisempia, koska heitä ei erikseen kutsuta ryhmäytymistapahtumiin, kuten esimerkiksi syksyn fuksiviikoille. Avoimen opiskelijat ovat kuitenkin erittäin tervetulleita näihin tapahtumiin ja kävin myös itse muutamassa fuksiviikon tapahtumassa syksyllä 2013.

Avoimen opiskelijat eivät ole myöskään oikeutettuja opintotukeen, mutta toisaalta eivät sitä pääsykokeisiin lukevatkaan saa (ja useat heistä pääsevät sisään toisella tai kolmannella yrittämällä). Mielestäni suurin avoimen yliopiston etu on turhien välivuosien poisjäänti ja se, että pääsee kokeilemaan helposti, miltä jonkin tietyn alan opiskelu tuntuu.”

Aino Nieminen, tuotantotalous:

”Valmistuin keväällä 2015 lukiosta. Minulla ei ollut selvää kuvaa, mikä minusta tulisi isona, mutta yhteishaun aikaan innostuin diplomi-insinööriopinnoista. Tuotantotalous vaikutti mielenkiintoiselta, joten hain LUT:hen. En ollut käynyt kaikkia fysiikan enkä kemian kursseja lukiossa, joten yritin kahlata ne läpi kevään aikana pääsykokeita varten huonolla lukumotivaatiolla, siispä en päässyt sisään.

Tuloksien varmistuttua alkoi stressintäyteinen aika, sillä en tiennyt, mitä tekisin seuraavan vuoden. Poikaystäväni oli saanut paikan LUT:sta, joten Lappeenrantaan muutto hänen kanssaan oli vaihtoehto.

Sisäänpääsyä piti tukea jollain tapaa, joten yritin miettiä eri vaihtoehtoja. Pohdin valmennuskursseja, sekä fysiikan tai kemian opiskelua itsenäisesti tai aikuislukiossa. Syksy oli jo lähellä ennen kuin löysin avoimen yliopiston sivuille. Laitoin viestiä avoimen opinto-ohjaajalle, jotta saisin selville, mikä homman nimi oikein oli. Minulle selitettiin väyläopinnoista, joiden avulla saattaisin päästä sisään ilman pääsykoetta.

Päädyinkin siis vauhdilla yliopistomaailmaan, sillä mahduin ensimmäisen periodin kursseille. Opiskelujen aloitus tuntui jännittävältä, mutta raskaalta, sillä minulla ei ollut mitään tietoa yliopistokäytänteistä. Minun piti opetella paljon asioita itse, sillä normaalisti kaikki nämä asiat opetetaan fuksiviikoilla uusille opiskelijoille.

Kun avoimessa yliopistossa käy vaadittavan määrän kursseja (tekniikan aloille riittää 30 opintopistettä) keskiarvolla 2.0, voi avoimen kautta hakea sisään. Vaatimus ei ole paha, sillä normaalisti vuodessa opiskellaan keskimäärin 60 opintopistettä. Avoimen opintosuorituksilla haetaan normaaliksi opiskelijaksi.

Tuotantotalouteen otetaan muistaakseni vuosittain kuusi opiskelijaa (muilla tekniikan aloilla rajaa ei ole), mutta hakijoita on ilmeisesti yleensä alle sen, joten sisäänpääsy on helpompaa kuin yhteishaun kautta. Pääsin avoimen kautta sisään, ja aloitin ensimmäisen vuoden opinnot jo toisen vuoden kursseilla eli oman alan kursseilla, kun muut kävivät pakollista matikkaa ja fysiikkaa, jotka olin jo avoimessa lukenut.”

2 Comments

  1. Moikka! Itsekin hain kauppikseen LUTiin, jäin varasijalle #5. No se ei minua hidastanut, sillä armeijani on vasta ensi kesänä. Päätin etten lusmuilisi vuotta, ja nyt olen ilmoittanut LUTiin tuotantotalouden opiskeluihin. Pakolliset väyläopinnot tietenkin ensin, kuten tapaus 3 kirjoituksessanne.

    Kysymys: miten paljon kemiaa ja fysiikkaa LUTissa tullaan opiskelemaan minimissään, jos haluaa TuTan DI:ksi avointa pitkin?
    Nimittäin, jos kauheasti, niin sitten täytynee vaihtaa Kauppikseen…

    • Moikka,

      Tekniikan väyläopinnot koostuvat 30:stä opintopisteestä, joihin kuuluu matematiikan sekä fysiikan kursseja. Matematiikan kursseja on väyläopinnoissa kolme, ja niistä kertyy 16 opintopistettä. Fysiikkaa on vain yksi kurssi, josta saa 4 opintopistettä. Lisäksi voit itse valita tutkintoon soveltuvia kursseja avoimen yliopiston opintotarjonnasta niin, että 30 opintopistettä tulee täyteen.

      Tekniikan väyläopinnoissa ei siis ole kemiaa ollenkaan ja fysiikkaakin vain vähän, joten rohkeasti vaan aloittamaan väyläopinnot.

      Terkuin Maiju LUT:n abitiimistä

Jätä meille kommentti